Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä

Sivun sisältö

Valtatie 3:n parantaminen välillä Lempäälä–Pirkkala tunnetaan ”Puskiaisten moottoritienä” tai ”Puskiaisten oikaisuna”. Uusi väylä lähtisi Lempäälän Puskiaisista LemPi-metsän halki Pirkkalan Linnakallioon. Samaan hankkeeseen kuuluu 2-kehän jatke Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Hankkeessa on siis kaksi väylää, jotka halkovat metsäalueen eri suuntiin.

Suunnitelman piirustuksissa teiden käytävä veisi noin 40 hehtaaria LemPi-metsää. Tiet kuitenkin avaisivat metsän laajalle rakentamiselle. Yhdessä niihin kytkeytyvän kaavoituksen ja järjestelyratapihan kanssa aluevarauksia on noin 1 200 hehtaaria LemPi-metsää. Kun mukaan lasketaan melun, valon ja pirstoutumisen vaikutusvyöhyke, hanke koskettaisi noin 2 100–3 200 hehtaaria metsää (näin luvut on laskettu). Mitä metsässä on →

Linjausta on suunniteltu vuosikymmeniä. Hankkeen historiaan kuuluvat Pirkanmaan seutukaava (1982), moottoritien pääsuuntaselvitys Kulju–Pirkkala (1989) ja yleissuunnitelma moottoritiestä Pirkkala–Puskiainen (1992). Nykyinen hanke lähti etenemään, kun Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuli voimaan 2017. Ympäristövaikutusten arviointi valmistui 2022 ja yleissuunnitelma 2024.

Hankkeen yleissuunnitelma on nyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin hyväksyttävänä. Yleissuunnitelma on valtion suunnitelma siitä, mistä tie kulkee. Kun hyväksymispäätös saa lainvoiman, linjaus on päätetty. Seuraavassa vaiheessa eli tiesuunnitelmassa tien paikkaa voidaan enää vain tarkentaa. Tilanne ja seuraavat vaiheet ovat kohdassa Missä mennään.

Kolme vaihtoehtoa ja neljäs, jota ei tutkittu

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on lakisääteinen selvitys, joka tehdään ennen kuin hankkeesta päätetään. Se vertaili kolmea vaihtoehtoa vertailuvaihtoehtoon VE0, jossa nykyiselle tielle ei tehdä mitään.

⚠ VE2 ei ole ”nykyisen tien parantamista” siinä merkityksessä, että metsä säästyisi. Se sisältää 2-kehän, joka halkoo LemPi-metsän. 2-kehä on mukana kummassakin vaihtoehdossa, jossa tehdään jotain merkittävää.

Arvioimatta jäi juuri se yhdistelmä, joka säästäisi metsän: nykyisen tien parantaminen täydessä mitassa ilman uutta kehäyhteyttä. Sitä ei ole nimetty eikä arvioitu hankkeen vaihtoehtona. Tällä sivulla sitä kutsutaan nimellä VE0++.

Puute on olennainen. YVA:n oman vertailun mukaan ”Vaihtoehdon 2 verkko kykenee välittämään vuoden 2040 liikenne-ennusteen mukaisen liikenteen pääväylien palvelutasoluokka I -statukseen nähden hyväksyttävällä tavalla”. Toisin sanoen VE2:n tieverkko riittäisi ennustetulle liikenteelle ilman moottoritien oikaisua. Hankearvioinnin mukaan 2-kehälle ”ei juurikaan siirry nykyistä liikennettä”, joten välityskyky tulee nykyisen tien parantamisesta. Ero moottoritien oikaisuun syntyy suoritteesta eli tiellä ajettujen kilometrien kokonaismäärästä. YVA:n mukaan ”Vaihtoehto 2 ei vaikuta merkittävästi valtatien 3 suuntaisen liikenteen suoritteeseen, jota taas vaihtoehto 1 vähentää.” Se on oikaisun vahvin liikenteellinen peruste. Kannattavuuslaskelmassa oikaisu oli ainoa kannattava vaihtoehto. VE0++:aa ei kuitenkaan laskettu lainkaan. Lue tarkemmin hankearvioinnista →

YVA:n mukaan ”Kaikki vertailuvaihtoehdot ovat liikennejärjestelmän näkökulmasta toteutuskelpoisia, mutta kapasiteetiltaan rajallisemmat vaihtoehdot 2 ja 0+ muodostavat rajoitteita uuden maankäytön kytkemiseksi pääväyläverkkoon.” Lue tarkempi lainaus ja koko YVA-vertailu →

Mitä ympäristövaikutusten arviointi sanoi

YVA-selostuksen tarkasti yhteysviranomainen eli silloisen Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue. Se piti selostusta lain vaatimukset täyttävänä mutta nimesi siitä puutteita muun muassa ilmasto- ja hiilivarastotarkastelussa. Yhteysviranomaisen mukaan VE1 on luontovaikutuksiltaan selvästi haitallisin vaihtoehto. Lue YVA:sta ja perustellusta päätelmästä tarkemmin →

Miten hanketta on perusteltu ja mitä perusteista on jäljellä

Ruuhkat

Hanketta on perusteltu liikenteellisesti ruuhkilla ja kasvavalla liikenteellä. Ruuhkat ajoittuvat arkipäivien työmatka-aikoihin. Pahimmat ovat Lakalaivan ja Sarankulman välillä. Työmatkaliikenteeseen vaikuttavat myös muun muassa joukkoliikenne ja etätyö.

Kasvusta mittaukset antavat maltillisemman kuvan. Valtatien 3 liikenne oli vuonna 2024 alle vuoden 2019 huipputason kaikilla mittauspisteillä, joilla se on mitattu. Eniten jäljessä oli etelästä tuleva liikenne. Raskas liikenne ei ollut palannut millään pisteellä. Se oli alle vuoden 2019 tason vielä lokakuun 2025 ja syyskuun 2026 välillä. Kokonaisliikenne Lakalaivan ja Sarankulman välillä sen sijaan ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2025. Vuosina 2012–2019 liikenne kasvoi tiellä selvästi kaupunkiseudun väestöä nopeammin, mutta sen jälkeen suunta on kääntynyt. Pidemmällä aikavälillä liikenne on silti kasvanut, vuodesta 2015 noin 0,6–1,2 prosenttia vuodessa. Etelästä tuleva liikenne ei ole vuodesta 2015 kasvanut lainkaan. Kysymys on siitä, mikä kasvaa ja mitä vaihtoehtoja kasvavalle autoliikenteelle on (lisää ruuhkista ja liikenteen kasvusta →).

Ajoajan lyheneminen ja ilmasto

Ajoaika lyhenisi laskelman mukaan vähän. Tampereen ohittavalla etelä–pohjoissuuntaisella raskaalla liikenteellä säästö olisi runsaat kaksi minuuttia nykytilaan verrattuna ja runsaat kolme ja puoli minuuttia vuoden 2050 ennustettuun vertailutilanteeseen nähden. Henkilöautolla samalla matkalla säästö jäisi alle kahden minuutin. Paikallinen liikenne, kuten työmatka Kuljusta Tampereelle, ei laskelman mukaan nopeudu nykytilasta lainkaan.

Ilmastohyöty syntyisi vasta vuosikymmenien päästä. Rakentamisen arvioidaan tuottavan noin 110 000 tonnia hiilidioksidia. Valmis tie vähentäisi laskelman mukaan liikenteen päästöjä noin 3 600 tonnia vuodessa verrattuna vuoden 2050 ennustettuun tilanteeseen ilman hanketta. Rakentamisen päästöt kuittautuisivat siis noin 30 vuodessa, hankkeen omin sanoin mahdollisesti pidemmässäkin ajassa. Menetettävä hiilivarasto pidentäisi aikaa vielä noin kolmella vuodella. Kevennetyssä vaihtoehdossa VE1K rakentamisen päästöt olisivat pienemmät, noin 93 000 tonnia.

Turvallisuus

Hanketta on perusteltu myös liikenneturvallisuudella. Hankkeen oman tilaston mukaan tarkastelualueella tapahtui vuosina 2019–2023 yhteensä 188 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Niistä 44 johti henkilövahinkoon. Väyläviraston onnettomuusrekisterin mukaan valtatien 3 pääväylällä Kuljun ja Pitkäniemen välillä onnettomuuksia oli vuonna 2019 yhteensä 42 ja vuonna 2025 enää 17. Osa laskusta johtuu siitä, ettei pelkkiä peltikolareita enää tilastoida yhtä kattavasti kuin ennen. Fintrafficin liikennekeskuksen tiedotteet kertovat, kuinka suuri osa jää tilastoista pois. Marraskuusta 2025 kesäkuuhun 2026 Fintraffic tiedotti tällä osuudella 31 onnettomuudesta, mutta rekisteriin niistä päätyi 12. Vuoden aikana tiedotettujen onnettomuuksien aiheuttama liikennehäiriö kesti tavallisesti runsaan puoli tuntia, pisimmillään noin neljä tuntia.

Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 7 vuonna 2019 ja 4 vuonna 2025. Vuodesta 2021 lähtien niitä on ollut 2–4 vuodessa. Myös hankkeen oma tieturvallisuusarviointi toteaa, että poliisin tilasto antaa onnettomuuksista liian pienen kuvan. Sen mukaan pelastuslaitoksen tilastossa onnettomuuksia on tarkastelualueella kaksi kertaa niin paljon kuin poliisin tietoon tulleita, joten poliisin tilastoon perustuva kuvaus ”voi siis antaa liian hyvän kuvan nykytilan turvallisuustilanteesta”.

Hankearvioinnin ennuste on kaksijakoinen. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien arvioidaan vähenevän hieman vuoden 2050 ennustettuun vertailutilanteeseen nähden. Samalla liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten arvioidaan kasvavan aavistuksen. Kevennetyssä vaihtoehdossa VE1K kuolemien arvioidaan pysyvän ennallaan. Tieturvallisuusarviointi toteaa, ettei hanke ”täytä lainkaan sille asetettuja liikenneturvallisuustavoitteita”. Syyksi se mainitsee muun muassa, että ”ajonopeuksien kasvu jopa kasvattaa vakavien henkilövahinkojen riskiä”.

Melu

Laskelmassa melu näyttää hankkeen vahvimmalta puolelta. Yli 55 desibelin melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioidaan vähenevän runsaalla 2 000 hengellä vuoden 2050 ennustettuun vertailutilanteeseen nähden. Vertailukohta on kuitenkin tilanne, jossa liikenne on kasvanut ja ruuhkautunut. Nykytilaan verrattuna altistuvia tulisi arvion mukaan noin 400 lisää. Hankearviointi myöntää sen itse: ”Haitankokijoiden määrä kuitenkin kasvaa nykytilaan verrattuna liikenteen kysynnän lisääntyessä.”

Mittari laskee lisäksi vain asukkaita, joten metsä ei näy siinä lainkaan. Hankearvioinnin mukaan oikaisun liikenne luo ”uuden merkittävän melulähteen, joka muuttaa alueen äänimaisemaa ja aiheuttaa merkittävää meluhaittaa virkistysalueille, kuten osalle Birgitan polku -retkeilyreittiä ja Pulkajärven alueelle”.

Meluvyöhykekarttojen mukaan esimerkiksi Pirkkalan Iso-Naistenjärven laavulla ja Lempäälän Ammejärven laavulla melu voisi meluntorjunnankin kanssa kuulostaa jopa kaksi kertaa nykyistä kovemmalta. Molemmilla laavuilla ennustettu taso ylittäisi enimmillään taajamien ulkopuolisten virkistysalueiden päiväajan ohjearvon, joka on 45 desibeliä. Luvut koskevat vain tieliikenteen melua. Kaavoitettavien alueiden oma melu tulisi sen lisäksi. Kaikki kohteet →

Sääksjärven juna-asema

Aseman ehdoksi on esitetty uusien teiden mahdollistamaa väestön ja työpaikkojen kasvua. Väyläviraston ohjeen ja kunnan raideliikenneselvityksen mukaan 10 000 asukkaan tai työpaikan kynnys koskee kuitenkin korkeampia palvelutasoja eli tiheävuoroista lähijunaliikennettä ja kaukojunia. Lähijunaseisakkeen kynnys on 2 000 asukasta tai työpaikkaa. Sääksjärvellä niitä oli jo vuoden 2020 selvityksen aikaan noin 6 000. Seudun raidereformin suunnitelmissa Sääksjärvellä pysähtyisivät juuri nykyisenlaiset lähijunat eli M- ja R-junat kerran tunnissa. Raidereformin raportin asiantuntija-arvion mukaan seisake ei vaikuta riittävän houkuttelevalta kaukojunaoperaattorille, koska Lempäälän ja Tampereen asemat ovat lähellä.

Seisaketta suunnitellaan valtion ja seudun kuntien maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimuksen (MAL) mukaisesti yhteisrahoituksella nykyiselle pääradalle tiehankkeista riippumatta. Esisuunnittelu on kesken (tarkemmin →).

Järjestelyratapihan siirto

Tiehanke ja ratapiha nojaavat toisiinsa. Yleissuunnitelman mukaan ”uudet väylät mahdollistavat osaltaan järjestelyratapihan toteutumiseen tehokkaasti päätieverkkoon kytkeytyen”. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan ratapihan yhteys valtakunnan tieverkkoon jäisi suhteellisen pitkäksi, jos 2-kehä rakennettaisiin ilman moottoritien oikaisua. Metsän säästyminen tiehankkeilta vaikeuttaisi siis myös ratapihan siirtoa. Hankkeiden riippuvuudet tarkemmin →

Maankäyttö

Suurimmaksi noussut peruste on uusiin väyliin nojaava maankäyttö. Sitä ovat korostaneet erityisesti elinkeinoelämä, Pirkanmaan liitto ja Lempäälän kunta. Hankkeen omien asiakirjojen mukaan juuri maankäyttö erottaa moottoritien uuden linjauksen pienemmistä vaihtoehdoista. Ympäristövaikutusten arviointi pitää oikaisun haittaa luonnon monimuotoisuudelle kohtalaisena. Samalla se toteaa, ettei tien mukana tulevan maankäytön luontovaikutuksia voi arvioida. ”On kuitenkin huomattava, että uuden maankäytön vaikutusta ei tämän suunnitelman pohjalta pysty arvioimaan. Mikäli maankäyttö ja muut infrastruktuurihankkeet toteutuvat maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, luonnonympäristöä muuttuu laajoilta alueilta ja vaikutus saattaa olla pahimmillaan merkittävän haitallinen.” Tietä perustellaan siis maankäytöllä, jonka vaikutuksia luontoon ei ole arvioitu.

Missä mennään

Traficomin päätöstä odotetaan

Sisä-Suomen elinvoimakeskus (entinen Pirkanmaan ELY-keskus) esitti yleissuunnitelman hyväksyttäväksi 30.6.2026. Traficom arvioi voivansa hyväksyä sen aikaisintaan loppuvuodesta 2026, jos aineistossa ei ole puutteita tai muita hyväksymisen esteitä (Aamulehti 12.8. ja 4.10.2026). Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hyväksymisen jälkeen laaditaan tiesuunnitelma, johon tarvitaan valtion rahaa. Rakentaminen edellyttää lisäksi eduskunnan rahoituspäätöksen.

Perustellun päätelmän ajantasaisuus kuuluu Traficomille

Yhteysviranomaisen YVA:sta antama perusteltu päätelmä eli viranomaisen lausunto YVA:n tuloksista on päivätty 27.4.2022. Traficomin päätöstä yleissuunnitelman hyväksymisestä odotetaan aikaisintaan loppuvuodesta 2026, joten väliin jää yli neljä vuotta. Päätelmän jälkeen alueelta on löytynyt muun muassa uusia lahokaviosammalen esiintymiä. Lempäälä on myös kartoittanut arvokkaat luontokohteensa uudelleen. Väyläviraston YVA-ohjeen mukaan ”Väyläsuunnitelmaa hyväksyttäessä on tarkistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla hyväksymispäätöstä tehtäessä ja tarvittaessa pyydettävä yhteysviranomaiselta asian selvittämistä”. Ohje osoittaa vastuun suoraan: ”perustellun päätelmän ajantasaisuuden varmistamisesta vastaa väyläsuunnitelman hyväksyvä viranomainen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom”.

Muistutukset eivät muuttaneet suunnitelmaa

Muistutuksia tuli 63, mutta suunnitelmaa ei muutettu niiden perusteella. Hyväksymisesityksen mukaan ”Suunnitelman nähtävillä olon jälkeen suunnitelmaa ei ole muutettu.” Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan osa asioista tutkitaan vasta tiesuunnitelmassa (Aamulehti 12.8.2026).

Rahoitus on auki

Koko hankkeen kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa. Julkisuudessa toistuva noin 219 miljoonaa on kevennetyn vaihtoehdon hinta, josta Puskiaisten moottoritie on noin 181 ja 2-kehän jatke noin 38 miljoonaa. Väyläviraston arvion mukaan tiesuunnittelu maksaisi ”muutamia miljoonia euroja” ja kestäisi noin neljästä viiteen vuotta rahoituksen saamisesta. Suunnittelurahaa ei vielä ole. Tiesuunnitelmaa ei voi aloittaa ennen yleissuunnitelman hyväksymistä, joten se ei ole Väyläviraston suunnitteluohjelmassa 2026–2029. Ohjelma päivitetään vuosittain. Ohjelmassa on sen sijaan nykyisen tien lisäkaistat Lakalaivan ja Sarankulman välille.

2-kehä voitaisiin irrottaa omaksi hankkeekseen

Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan 2-kehän suunnittelua voi edistää erillään moottoritien uudesta linjauksesta. Sen mukaan 2-kehälle ”voidaan tehdä oma tiesuunnitelmansa, jos se nähdään järkeväksi” (Aamulehti 12.8.2026). Silloin 2-kehä voisi edetä, vaikka moottoritien uusi linjaus ei etenisi.

Sääksjärven osayleiskaavan mukaan osa sen työpaikka-alueista voidaan toteuttaa, kun moottoritien uusi linjaus tai 2-kehä on rakennettu. Pelkkä 2-kehä riittäisi siis avaamaan metsää rakentamiselle.

Kuntien ja maakunnan kannat

Kuntien kannoissa on hajaannusta myös päätöksentekoelinten sisällä. Lempäälän kunnanvaltuusto linjasi 18.2.2026 äänin 22–20, että kunnan tulee ”varautua siihen, että moottoritien oikaisu ei mahdollisesti tule toteutumaan” ja tehdä ”aktiivista edunvalvontaa nykyisen vt 3:n parantamisen suhteen välillä Lempäälä–Tampere”. Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi 30.3.2026 äänin 7–4 ehdotuksen, jolla kunnan edunvalvontasuunnitelmassa ”Valtatie 3 oikaisu” olisi muutettu muotoon ”Valtatie 3 kehittäminen”.

Pirkkalan kunnanvaltuusto kirjasi 9.2.2026 kunnanhallituksen esityksestä, että kunta ”pyrkii vaikuttamaan maakuntakaavan kokonaispäivityksen käynnistämiseen” ja että ”kaavaa tulee muuttaa oikaisua koskevilta osin”. Ympäristötoimikunta sai tehtäväkseen ”selvittää keinoja Puskiaisten oikaisun estämiseksi”. Samaan aikaan kunnan oma kehätien eteläpuolen osayleiskaavaluonnos osoittaa moottoritien uuden linjauksen varteen tuotanto- ja varastoalueita.

Maakuntatasolla linja on toinen. Pirkanmaan maakuntahallitus nimesi 15.6.2026 vt 3:n tiesuunnittelun käynnistämisen tieverkon keskeisimmäksi suunnittelukohteeksi lähivuosina. Ehdotus tämän kirjauksen poistamisesta hävisi äänin 2–9. Samassa lausunnossa liitto katsoi, että läntisen oikoradan ja järjestelyratapihan siirron toteuttamista ”on jatkoselvitettävä viipymättä”. Maakunnan yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa 2027–2031 moottoritien uusi linjaus ei kuitenkaan ole kärkihankkeiden joukossa vaan jonossa niiden takana.

Vaihtoehtoa on esitetty

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2026 aloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta koko eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle. Aloite vaatii myös arvioimaan hankkeiden yhteisvaikutukset yhtenä kokonaisuutena. Maakuntahallitus kävi aloitteesta lähetekeskustelun 21.9.2026. Se vastasi 19.10.2026, että hankkeita on käsiteltävä kokonaisuutena. Vaihtoehtoista suunnitelmaa tai yhteistä arviointia se ei luvannut (aloitteesta tarkemmin →).

Kuka on arvostellut

Hanke on saanut kritiikkiä kuntapäättäjiltä, luonnonsuojelujärjestöiltä, kansalaisilta ja tutkijoilta. Vastustuksen keskeisin toimija on ollut Pirkkalan ympäristöyhdistys, jonka käynnistämä adressi on kerännyt yli 11 000 allekirjoitusta. Muita järjestöjä ovat Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys. Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi kirjoitti seudun rakennesuunnitelmasta 2040+ annetussa lausunnossa (25.8.2023):

Erityisen hankala asia luonnonympäristön ja viheryhteyksien kannalta on valtatie 3:n oikaisu ja siihen tukeutuvat uudet rakennettavat alueet, tie- ja ratayhteydet ja järjestelyratapiha. Oikaisun mielekkyys on seudullisten ja paikallisten luontoarvojen näkökulmasta hyvin kyseenalainen huolimatta siitä, että sen avulla valtakunnallinen liikenneverkosto jonkin verran tehostuisi ja keskeisellä paikalla sijaitseva nykyinen järjestelyratapiha vapautuisi muuhun käyttöön.

Vaalikoneissa enemmistö ehdokkaista on vastustanut moottoritien oikaisua. Eduskuntavaaleissa 2023 Aamulehden vaalikoneessa 66 prosenttia pirkanmaalaisista ehdokkaista vastusti sitä ja 18 prosenttia kannatti. Kuntavaaleissa 2025 vastustajia oli kolmessa vaalikoneessa Lempäälässä 56–76 prosenttia ja Pirkkalassa 73–85 prosenttia. Kokoomus oli suurista puolueista ainoa, jonka ehdokkaista merkittävä osa kannatti oikaisua. Lempäälässä enemmistö puolueen ehdokkaista kannatti oikaisua. Pirkkalassa kokoomuslaisten kannat jakautuivat lähes tasan, mutta vastustajia oli hieman enemmän.

Myös eduskuntaan valitut pirkanmaalaiset suhtautuivat oikaisuun varauksella. Aamulehden vaalikoneessa 2023 yksikään heistä ei kannattanut väitettä, että oikaisu ”pitää rakentaa pikimmiten”. Selvä enemmistö vastusti sitä. Tamperelaisen vaalikoneessa vain kaksi valituista piti oikaisua tärkeänä kehitysaskeleena.

Kuntiin valitut poikkesivat ehdokasjoukosta eri suuntiin. Lempäälän valtuustoon valitut olivat hankkeelle myönteisempiä kuin ehdokkaat keskimäärin. Pirkkalan valtuustoon valituista oikaisua vastusti 81–93 prosenttia. Sama ero näkyy kuntien päätöksissä.

LemPi-metsän puolesta! -kansanliike on osoittanut mieltä ELY-keskuksen, maakuntahallituksen, seutuhallituksen sekä Pirkkalan ja Lempäälän valtuustojen kokousten yhteydessä. Syksyllä 2025 se kutsui kuntapäättäjiä retkelle kunnanrajan ympäristöön. Kierros kulki Pikku Rajajärveltä Rajajärven, Matojärven ja Lempäälän Kaitajärven kautta Pulkajärvelle. Liike julkaisi vuoden 2026 alussa LemPi-metsän puolesta -lehden. Siinä alueen luonnosta ja hankkeiden vaikutuksista kertovat muun muassa metsäekologi Petri Keto-Tokoi, ympäristöpsykologi Kirsi Salonen ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin. Liike on myös ollut mukana luontomarssilla, jakanut lämmintä mehua metsän halkovalla hiihtoladulla, kirjoittanut mielipidekirjoituksia ja kampanjoinut sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #LemPiMetsänPuolesta ja #EiPuskiaistenMoottoritietä. Yhteistyötä on tehty muun muassa Luontoliiton Tampereen metsäryhmän kanssa, jonka kartoitukset vuosina 2022 ja 2024 ovat tuoneet esiin alueen uhanalaista lajistoa.

Metsää on puolustettu myös taiteen keinoin. Lehteen kirjoittivat kirjailija Anni Kytömäki, taiteilija Henrika Kurkimäki ja muusikko Juho Kanervo. Kanervon konserttisarjan Ääniä seitsemän minuutin puille (2022) nimi viittaa ajansäästöön, jonka moottoritien oikaisun arvioitiin silloin tuovan. YVA:n mukaan henkilöautojen matka-aika olisi huipputunnin aikana lyhentynyt lähes kahdeksan minuuttia vuoden 2040 ennustettuun vertailutilanteeseen nähden ja kolme ja puoli minuuttia nykytilaan verrattuna. Yleissuunnitelman laskelmassa keskimääräinen säästö on henkilöautolla alle kaksi minuuttia nykytilaan verrattuna. Neljä liikkeen aktiivia toi omia valokuviaan LemPi-metsästä Tampere Photo Festivalin Open Call -näyttelyyn Finlaysonilla 26.8.–30.9.2023. Henrika Kurkimäen näyttely LemPi = Love oli esillä Tampereella 18.8.–28.9.2025 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kanssa.

Lue lisää

Lähteet

Tiehankkeen asiakirjat

Liikenne, onnettomuudet ja väestö

Päätökset ja kannanotot

Asema ja raideliikenne

Muut