Mikä LemPi-metsä?

Sivun sisältö

Noin viiden kilometrin ja puolen tunnin bussimatkan päässä Tampereen keskustasta alkaa metsä, joka jatkuu Lempäälän ja Pirkkalan välissä yli kymmenen kilometrin matkalla, leveydeltään, luonnoltaan ja virkistysarvoiltaan vaihtelevana vyöhykkeenä.

Sen lävitse on suunniteltu moottoritietä, 2-kehätien jatketta ja junarataa. Teiden ympärille on kaavoitettu laaja-alaista rakentamista ja radan varrelle järjestelyratapiha ja suuri logistiikkakeskittymä. Aluevarauksia on yhteensä noin 1 400 hehtaaria, joista noin 1 200 on LemPi-metsässä.

Hankkeet kulkevat Lempäälän kunnan omassa kartoituksessa arvokkaiksi todettujen luontokohteiden läpi ja vierestä. Kolmestatoista kohteesta kahdeksaan ulottuu aluevaraus tai uusi rata. Loput ovat alle puolen kilometrin päässä.

LemPi-metsä on nimi, jonka aluetta puolustava liike on sille antanut. Se tulee sanoista Lempäälä ja Pirkkala. Virallisissa yhteyksissä puhutaan Lempäälän ja Pirkkalan välisestä metsäalueesta. Maakuntakaavassa, joka on maakunnan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, metsä on osa noin 2 100 hehtaarin aluetta, jonka merkintä on ”maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä”. LemPi-metsän rajauksen sisällä sitä on noin 1 400 hehtaaria. Kaavan ekologisen verkoston selvityksen kartoilla se on Tampereen keskustaa lähin laaja luonnon ydinalue.

Mitä metsässä on

Metsän sisällä on monia pieniä metsäjärviä ja lampia. Osa niistä on suojeltu suoraan lailla. Kaavaselostuksen mukaan Ammejärvi, Matojärvi ja Pikku-Rajajärvi ovat ”vesilain mukaisia suojeltavia alle hehtaarin laajuisia pieniä järviä”. Selostuksen mukaan Matojärven lähiympäristö voi olla myös metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Puusto on sekametsää. Kuusta, mäntyä ja lehtipuita on kutakin noin kolmannes. Paikoin kasvaa myös metsälehmusta.

Metsä ei ole yhtä tasaista talousmetsää vaan mosaiikki. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hankkeiden uhkaamalla pohjoisosalla tuoretta kangasta on lähes puolet ja lehtomaista kangasta noin neljännes. Niiden lomassa on pienempinä aloina kuivahkoa kangasta, rämettä, korpea ja lehtoa. Lehtoa on noin 190 hehtaaria. Se on alueen rehevintä ja lajistoltaan runsainta metsää.

Luontotyypit hehtaareina
Luontotyyppi Ala Osuus
Tuore kangas noin 1 800 ha noin 47 %
Lehtomainen kangas noin 980 ha noin 25 %
Kuivahko kangas noin 425 ha noin 11 %
Räme noin 240 ha noin 6 %
Korpi noin 230 ha noin 6 %
Lehto noin 190 ha noin 5 %
Kuiva kangas, kalliomaa, avosuo yhteensä noin 10 ha alle 0,5 %

Luvut on laskettu Luonnonvarakeskuksen monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI 2023) 16 metrin rasterista. Kasvupaikka luetaan yhdessä kasvupaikan päätyypin kanssa, koska samat luokkakoodit tarkoittavat suolla eri asiaa kuin kivennäismaalla.

Rajaus on metsän pohjoinen, hankkeiden uhkaama osa, noin 4 200 hehtaaria. Se ei ole koko metsäalue, joka jatkuu kauas etelään. Taulukon osuudet on laskettu noin 3 900 hehtaarista, jolle inventointi antaa kasvupaikan. Loput noin 300 hehtaaria ovat järviä, peltoja, teitä ja rakennettua aluetta, joita inventointi ei luokittele.

Luonnonvarakeskus itse toteaa kasvupaikkateeman olevan inventoinnin epävarmimpia teemoja. Yksittäisistä 16 metrin ruuduista noin puolet saa saman luokan kuin maastossa tehty luokitus. Muissa ero on yleensä vain yksi luokka. Heikoimmin inventointi tunnistaa korvet. Kun osuudet lasketaan koko alueelle eikä yksittäisille ruuduille, ruutujen virheet tasoittuvat. Taulukossa käytetään juuri tällaisia osuuksia.

Hankkeiden uhkaamalla pohjoisosalla on suojeltua tai kuntien arvokkaaksi luetteloimaa luontoa yhteensä noin 770 hehtaaria, lähes viidesosa alueesta. Siitä runsas neljännes on suojeltu. Suojelualueista suurimpia ovat Matalakorpi ja Pulkajärven Natura-alue. Suojelematonta mutta kunnan arvokkaaksi luetteloimaa on esimerkiksi luontohelmi Taaporinvuori. Suojelu on jatkunut viime vuosiin. Tuorein suojelualue, Pirkkalan Saunapuro, perustettiin joulukuussa 2025. Sen lähimpään rakentamiseen kaavoitettuun alueeseen on noin 80 metriä. Kohteet ja lajisto on koottu Luontoarvot ja lajisto -sivulle.

Selvityksissä alueelta on löytynyt useita uhanalaisia ja EU:n suojelemia lajeja, kuten hömötiainen, lahokaviosammal, liito-orava sekä metsäkanalinnut metso, pyy ja teeri. Alueella liikkuvat ovat havainneet myös hirviä sekä ilveksiä, susia ja karhuja.

Kuka metsää käyttää

LemPi-metsä on paljon käytetty virkistysalue. Käyttäjät eivät ole vain naapureita. Alueella risteilee laaja polkuverkosto, tunnetuimpana Lempäälän Birgitan polku. Talvella Lempäälän Hakkarista Pirkkalan keskustaan Suupalle ulottuu yhtenäinen latuverkosto. Lyhyempiä reittejä on useita. Kulkijoita tulee koko Tampereen kaupunkiseudulta.

Retkeilijälle on tarjolla laavuja molemmissa kunnissa, kota ja nuotiopaikkoja. Poluilla ja metsäautoteillä ajavat maastopyöräilijät. Partiolaiset ja koululaiset käyvät retkillä ja oppimassa luonnosta. Suunnistajat harjoittelevat ja kilpailevat. Metsässä koulutetaan koiria ja ratsastetaan. Siellä myös marjastetaan, sienestetään ja metsästetään. Myös Puolustusvoimat käyttää metsää harjoituksiinsa. Vuonna 2026 se on päättänyt tilapäisestä harjoitusalueesta kahdesti, touko–kesäkuuksi ja marraskuuksi. Kummallakin kerralla alue kattaa lähes koko metsän vt 3:n länsipuolelta.

Retkeilyrakenteet kohteittain

Birgitan polun taukopaikoista Lempäälän Kaitajärvellä on kamiinalämmitteinen kota noin 12 hengelle, kaksi nuotiopaikkaa, käymälä ja laituri. Siisjärvellä on laavu, nuotiopaikka, käymälä ja laituri. Ammejärvellä on laavu, kaksi nuotiopaikkaa ja käymälä. Houkkalammilla on nuotiopaikka. Ammejärvellä on lisäksi pieni laituri, jota esitteessä ei mainita. Tiedot ovat Birgitan polun esitteestä 2026, jossa on myös reittikartta.

Pirkkalan puolella on Iso-Naistenjärven laavu ja Taaporinvuoren lakialueen nuotiopaikka. Ne eivät ole Birgitan polun taukopaikkoja. Tiedot ovat Pirkkalan luonto-oppaasta 2022, jossa on kohdekartat.

Alueelle suunnitellun louhoksen luvan epäyksessä vuonna 2016 todetaan, että alue on ”laajuutensa puolesta maakuntatasollakin laaja, yhtenäinen metsäalue, jossa yhdistyvät luontoarvot sekä Tampereen seudun virkistysaluetarpeet”.

Mikä metsää uhkaa

Metsää uhkaa yksi hankekokonaisuus. Siihen kuuluu suuria tie-, kaavoitus- ja ratahankkeita, jotka nojaavat toisiinsa. Tarkemmin Hankkeet-sivulla.

Ilmakuva Lempäälän ja Pirkkalan välisestä metsäalueesta nykytilassa.

Nyt

Sama ilmakuva, jolle on piirretty suunnitellut hankkeet: moottoritie, 2-kehän jatke, järjestelyratapiha, uusi päärata ja kaavoitettavat alueet.

Suunnitelmien mukaan

Sama kuva-ala molemmissa. Ainoa ero on se, mitä kuvaan on piirretty. Vihreä osoittaa metsän maanpeiteaineiston mukaan. Ilmakuva © Maanmittauslaitos, maanpeite © SYKE (CORINE 2018).

Hankkeiden aluevaraukset kattavat yhteensä noin 1 200 hehtaaria LemPi-metsää. Vaikutus ulottuu kuitenkin selvästi varauksia laajemmalle, koska melu, valo ja pirstoutuminen heikentävät metsää myös varausten ulkopuolella. Varaukset ja vaikutusvyöhyke yhdessä koskettaisivat noin 2 100–3 200 hehtaaria metsää sen mukaan, kuinka leveänä vaikutus lasketaan.

Kapeampi luku perustuu tiehankkeen arviointiohjelman omaan 200 metriin tielinjauksesta. Väylähankkeen yhteysviranomainen piti sitä liian kapeana. Leveämpi luku on luettu hankkeen omasta YVA-selostuksesta, joka jakaa vaikutusalueen vyöhykkeisiin kahteen kilometriin asti. Esimerkiksi moottoritiellä leveys on 750 metriä, kun nykyisen vt 3:n päiväajan 55 desibelin melualue ulottuu noin 800 metrin päähän tiestä. Ratapihalla se on kilometri. Se on samaa suuruusluokkaa kuin maakuntakaavan oma vaarallisten aineiden huomiointivyöhyke.

Leveämmällä vyöhykkeellä laskien hankkeiden vaikutuksilta suojaan jäisi vajaa neljännes metsästä. Sekin jäisi erillisinä palasina. Kapeammalla jäljelle jäisi puolet isompina paloina. Jäljelle jäävät metsäriekaleet eivät riittäisi lajeille, jotka tarvitsevat laajaa yhtenäistä metsää. Tällaisia ovat muun muassa ilves ja metsäkanalinnut metso, pyy ja teeri. Sama pirstoutuminen heikentäisi merkittävästi myös virkistyskäyttöä.

Mistä luku on peräisin

Luku on mitattu kaavojen omista aluevarauksista ja rajattu LemPi-metsän alueeseen. Päällekkäiset varaukset on laskettu vain kerran. Varaukset näkyvät myös kartalla.

Aluevaraus Pinta-ala
Maakuntakaavan ratapiha- ja logistiikkavaraukset noin 600 ha
Sääksjärven osayleiskaava noin 370 ha
Pirkkalan strateginen yleiskaava noin 230 ha
Tiehankkeen yleissuunnitelman aluevaraukset noin 40 ha

Luvut ovat likiarvoja. Kaavavaraukset ovat yleispiirteisiä rajauksia, joiden tarkka laajuus täsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tiehankkeesta on tässä mukana vain se osa käytävästä, joka on rajattu yleissuunnitelman piirustuksissa. Mitattu summa on 1 235 hehtaaria. Sivulla puhutaan pyöreästi 1 200 hehtaarista. Todellinen ala on tätä suurempi, koska summa on pikemminkin alaraja kuin yläraja.

Kaikki tämän sivun luvut koskevat LemPi-metsän aluetta. Sääksjärven osayleiskaava vie lisäksi noin 100 hehtaaria metsää metsäalueen itäpuolelta, pääradan ja taajaman väliseltä vyöhykkeeltä. Se ei ole näissä luvuissa mukana.

Ratapihan varaus on Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 ja koostuu kolmesta erillisestä merkinnästä (maaliikenteen alue ja kaksi teollisuus- ja varastoaluetta, joista toinen ehdollinen). Tarkka erittely on järjestelyratapiha-sivulla.

Mikään näistä luvuista ei sisällä melun, valon ja pirstoutumisen vaikutusta, joka ulottuu varausten ulkopuolelle. Se on laskettu erikseen puskuroimalla hankkeiden linjaukset ja aluevaraukset ja vähentämällä varaukset itse pois. Vyöhykkeiden leveydet ovat valintoja, joten tulos esitetään vaihteluvälinä.

Kapea vyöhyke on lähempänä hankkeiden omia arvioita. Väylähankkeen yhteysviranomainen piti sitä (200 m) liian pienenä. Lausunnossaan arviointiohjelmasta se totesi, että välillisten luontovaikutusten alueeksi on esitetty noin 200 metriä tielinjauksesta, mutta ”esim. vaikutukset vesitalouteen, valuma-alueiden muutokset ja estevaikutus voivat ulottua merkittävästi laajemmalle” ja että ”luontoympäristöjen pirstoutuminen ilmenee laajemmalla alueella”.

Kohde Kapea Leveä
Moottoritie 200 m 750 m
2-kehä 200 m 350 m
Tiehankkeen muut varaukset 200 m 200 m
Ratapiha ja logistiikka 200 m 1 000 m
Läntinen oikorata 200 m 200 m
Osayleiskaavat 50 m 80 m

Mihin leveydet perustuvat:

Hankkeen oma YVA-selostus jakaa vaikutusalueen neljään vyöhykkeeseen: alle 300 metriä, 300–500 metriä, 500–1 000 metriä ja 1 000–2 000 metriä. Leveät luvut on luettu tästä portaikosta.

  • Moottoritie. Portaikon kolmannen vyöhykkeen sisältä. Saman asiakirjan mukaan nykyisen vt 3:n päiväajan 55 desibelin melualue ulottuu enimmillään noin 800 metrin päähän tiestä. Laskennan 750 metriä jää sen alle. Kapea luku on hankkeen arviointiohjelman oma 200 metriä tielinjauksesta.
  • 2-kehä. Portaikon toisen vyöhykkeen keskeltä. Se on samaa tiehanketta kuin moottoritie, mutta pienempi.
  • Tiehankkeen muut varaukset. Sama arviointiohjelman 200 metriä ja sama viranomaisen huomautus, koska ne ovat samaa tiehanketta.
  • Ratapiha ja logistiikka. Ratapihaa koskevaa 200 metrin lähdettä ei ole. Leveää lukua tukee kolme toisistaan riippumatonta arviota, jotka osuvat samaan suuruusluokkaan. Ensimmäinen on YVA-portaikon kolmas vyöhyke. Toinen on maakuntakaavan oma VAK-huomiointivyöhyke, joka on piirretty enimmillään noin 900 metrin päähän ratapihan rajasta vaarallisten aineiden suuronnettomuusriskin vuoksi. Kolmas on tuore kotimainen rata- ja teollisuusalueen luontovaikutusten arviointi, jossa vaikutusalueeksi valittiin yksi kilometri.
  • Läntinen oikorata. Radalla ei ole omaa ympäristövaikutusten arviointia, joten tässä on käytetty samaa 200:aa metriä kuin tiehankkeella. Luku on siis lainattu. Radan pitämiselle tietä kapeampana on silti tutkimuspohja. Radan liikenne on harvempaa ja jaksottaista, käytävä kapeampi ja kuormitus pienempi kuin moottoritiellä. Oikorata kulkisi LemPi-metsän halki lähes 10 kilometrin matkalta.
  • Osayleiskaavat. Metsänreunavaikutuksen arviot ovat 30–80 metriä. Tiehankkeen 200 metriä ei koske näitä, koska se on määritelty tielinjaukselle.

Metsään lasketaan myös sen omat suot, lammet ja kalliot, mutta ei rakennettua aluetta eikä peltoa. Jako on tehty SYKEn CORINE-maanpeiteaineistosta (2018). Metsäalueen sisällä vaikutusalue on lähes kokonaan metsää. Rakennettua aluetta ja peltoa on siitä yhteensä vain 40–60 hehtaaria.

Pelkkä vyöhyke ilman aluevarauksia on noin 900 hehtaaria kapealla vyöhykkeellä ja noin 2 000 hehtaaria leveällä. Vyöhykkeet menevät osin päällekkäin. Päällekkäinen ala on laskettu vain kerran. Luku on tämän sivuston oma laskenta, ei viranomaisen mittaus.

Vaikutusalueen ulkopuolelle jäävä metsä on laskettu samasta rajauksesta. Leveällä vyöhykkeellä siitä jää yhdeksän erillistä yli hehtaarin palaa, kapealla neljätoista. Nykyisen valtatien parannusosuuksia ei ole laskettu mukaan, koska ne ovat lähes kokonaan metsäalueen ulkopuolella.

Virkistyskäyttö ja lähiluonto kärsisivät laajalti. Melu- ja valosaaste lisääntyisivät ja rakennettu ympäristö tulisi lähemmäs ja jopa päälle.

Vaikutus ei jakaudu tasaisesti. Lempäälän kunta on luetteloinut alueeltaan 23 metsäkohdetta, yhteensä noin 430 hehtaaria. Niistä kuusi jää hankkeiden alle tai enintään sadan metrin päähän niistä. Nuo kuusi ovat 66 prosenttia kaikkien metsäkohteiden pinta-alasta. Sadan metrin vyöhykkeen sisään jää 30 prosenttia metsäkohteiden alasta.

Vertailu muihin luontotyyppeihin näyttää, mihin vaikutus osuu.

Kuinka suuri osa Lempäälän arvokkaista luontokohteista jää hankkeiden sadan metrin vyöhykkeen sisään
  • Metsät30 %
  • Sisävedet ja rannat13 %
  • Luonnonsuojelualueet4 %
  • Perinnebiotoopitalle 1 %
  • Kalliot ja kivikotalle 1 %
  • Suot0 %

Luvut ovat Lempäälän kunnan omasta luontokohdeluettelosta. Luokkien pinta-alat ovat metsät 434 ha, sisävedet ja rannat 270 ha, luonnonsuojelualueet 1 011 ha, suot 128 ha, kalliot ja kivikot 92 ha sekä perinnebiotoopit 80 ha. Luonnonmuistomerkit on jätetty pois, koska ne ovat yhdeksän pistemäistä kohdetta, joiden yhteisala on 0,6 hehtaaria. Rantasoita on luettelossa luokassa sisävedet ja rannat, ei luokassa suot.

Hankkeet osuvat ennen kaikkea kunnan luetteloimiin metsäkohteisiin. Niiden alasta 30 prosenttia jää sadan metrin vyöhykkeen sisään, kun muissa luokissa osuus on enintään 13 prosenttia.

Mitä luvut tarkalleen mittaavat

Kaksi lukua vastaa eri kysymyksiin. 66 prosenttia on niiden metsäkohteiden yhteisala, jotka ylipäätään ulottuvat vyöhykkeelle. Kohde on kokonaisuus, jota reunahäiriö koskee. 30 prosenttia on se osa alasta, joka jää itse vyöhykkeen sisään. Kumpikaan ei ole toista oikeampi, mutta ne eivät ole vaihdettavissa keskenään. Kaavion luokkavertailu käyttää jälkimmäistä.

Neljä metsäkohdetta jää osaksi hankkeiden aluevarausten alle, Houkan metsä lähes kokonaan.

  • Lempäälän Kaitajärven alueesta noin puolet ja Kalliojärven alueesta kolmannes jää järjestelyratapihan ja sen logistiikkakeskittymän varauksen alle.
  • Houkan metsä jää lähes kokonaan Sääksjärven osayleiskaavan rakentamisalueille. Lehtivuoresta jää saman kaavan rakentamisalueille runsas hehtaari. Lehtivuori on LemPi-metsän ulkopuolella. Sitä uhkaa osayleiskaava, eivät tiehankkeet.

Kahden muun kohteen alle ei jää aluevarauksia. Perimmäisen metsän rajaa varaukset vain koskettavat. Siisjärven alueen reunan läpi kulkisivat radat noin 360 metrin matkalta.

Noin kuusi kilometriä luoteeseen sama oikorata ylittää myös Matalakorven suojelualueen noin 1,6 kilometrin matkalta. Matalakorpi on Lempäälän ja Pirkkalan rajalla. Sen vieressä ovat metsälammet Keskinenjärvi ja Ylinenjärvi. Se ei ole yksi näistä kuudesta kohteesta, mutta se on LemPi-metsän sisällä. Matalakorpi on noin 117 hehtaarin valtion suojelualue, josta noin 82 hehtaaria on Pirkkalan puolella. Alue on vanhaa viljely- ja laidunmaisemaa. Laidunnus päättyi 1980-luvulla. Metsähallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen luonnonsuojelukäyttöön sen luontoarvojen palauttamiseksi. Sen jälkeen aluetta on kunnostettu ja hoito on jatkunut lammaslaidunnuksella.

Sama ratamerkintä kulkee myös Pirkkalan Leppäperkiön luonnonsuojelualueen läpi noin 300 metrin matkalta.

Osuudet on laskettu kunnan luontokohteiden paikkatietoaineistosta, jossa on 112 kohdetta. Kunnan julkinen verkkoversio esittelee 99 kohdetta. Ero on kokonaan perinnebiotoopeissa, joita paikkatiedossa on 22 ja julkisessa versiossa 9. Yksi julkisen version perinnebiotooppi, Nääjärven tulvaniitty, puuttuu paikkatiedosta. Muissa kuudessa luokassa aineistot ovat kohde kohteelta samat. Metsäkohteita on molemmissa 23.

Pehkusuon etäisyysluvut on mitattu Pirkkalan kunnalta saadusta paikkatiedosta, jossa Pehkusuo ja Iso-Naistenjärvi on rajattu yhtenä kohteena. Etäisyys on siis koko kohteen rajaukseen, ei pelkän suon omaan reunaan. Pirkkalan Kaitajärven luvut on mitattu Saunapuron luonnonsuojelualueen rajauksesta, joka on eri alue kuin Pirkkalan luonto-oppaan kohde Kaitajärvi ja Saunaoja.

Pirkkalan Kaitajärven tie-etäisyydet on mitattu yleissuunnitelman CAD-piirustuksen mittalinjoihin eli teiden keskilinjoihin, ei ajoradan reunaan. Todellinen etäisyys tien reunaan on siis hieman pienempi.

Birgitan polun taukopaikkojen etäisyydet on mitattu vuoden 2026 esitteessä annetuista koordinaateista. Reitin kaksi muuta metsän taukopaikkaa, Siisjärvi ja Saarikonmäki, jäävät tämän sivun lukujen rajauksen ulkopuolelle. Ne ovat myös selvästi kauempana hankkeista, lähimmilläänkin noin 1 700 ja 3 500 metrin päässä.

Kokonaisuuden osat on esitelty Hankkeet-sivulla.

Niillä on myös omat sivunsa: Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä, Sääksjärven osayleiskaava ja järjestelyratapiha.

Missä hankkeet ovat nyt

Mikään näistä ei ole peruuttamaton. Kaavasta on valitettu, tiehankkeen päätöstä ei ole tehty, eikä järjestelyratapihan yleiskaavaa ole vielä laadittu.

Mitä voit tehdä

Metsää on puolustettu adressein, lausunnoin, muistutuksin, yhteydenotoin päättäjiin ja mielenosoituksin. Metsästä on tehty myös oma lehti, LemPi-metsän puolesta -lehti 1/2026. Hankkeita koskeva uutisointi on koottu Ajankohtaista-sivun aikajanalle.

Lähteet