Sääksjärven osayleiskaava

Sivun sisältö

Sääksjärven osayleiskaava on Lempäälän kunnan kaava Sääksjärven taajaman ympäristöön, Tampereen ja Pirkkalan rajojen tuntumaan. Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä on suunniteltu kulkemaan juuri tämän alueen halki.

Kaava varaa rakentamiselle noin 370 hehtaaria LemPi-metsää. Reunavyöhykkeen kanssa se muuttaisi noin 500 hehtaaria metsää. Lisäksi se veisi noin 100 hehtaaria metsää Sääksjärven taajaman itäpuolelta (näin luvut on laskettu). Mitä metsässä on →

Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 30.10.2024. Valitusten vuoksi se ei ole voimassa (missä mennään).

Avainluvut

LemPi-metsässä Varausten alla Reunavyöhykkeellä (50 m) Yhteensä
Metsää noin 370 ha noin 130 ha noin 500 ha
Luontoarvoalueilla (päällekkäiset laskettu kerran) noin 130 ha noin 70 ha noin 195 ha
joista valtakunnallisesti arvokkain kymmenys metsistä noin 75 ha noin 35 ha noin 105 ha
joista maakuntakaavan ekosysteemipalveluille merkittävä metsäalue noin 55 ha noin 25 ha noin 80 ha
joista Lempäälän arvokkaat luontokohteet alle 10 ha noin 20 ha noin 30 ha

Reunavyöhyke on varausten ympärillä oleva metsä, jota varaukset itse eivät kata. Silloinen Pirkanmaan ELY-keskus (nykyään Sisä-Suomen elinvoimakeskus) totesi kaavasta tekemässään valituksessa, että ”reunavaikutus ulottuu noin 50 metrin etäisyydelle”. Tutkimusten mukaan reunassa varjostus, lämpötila ja kosteus muuttuvat ja metsälajien runsaus vähenee. Vaikutus voi ulottua pidemmällekin.

Luontoarvoalueiksi on laskettu Suomen ympäristökeskuksen Zonation-analyysin mukaan valtakunnallisesti arvokkain kymmenys metsistä, maakuntakaavan ekosysteemipalveluille merkittävä metsäalue ja Lempäälän arvokkaat luontokohteet. Ne menevät osin päällekkäin, joten joista-rivien summa on suurempi kuin niiden yläpuolinen rivi.

Kaava-alue on noin 17 km². Kaava on mitoitettu noin 6 000 uudelle asukkaalle, vaikka sen oma tavoite on noin 4 000.

Mitä metsälle tapahtuisi

Luontokohteet jäisivät varausten reunalle

Kaavan varaukset ulottuvat monin paikoin aivan Lempäälän arvokkaiden luontokohteiden reunaan. Puolentoista hehtaarin Houkan metsä jäisi lähes kokonaan varausten alle. Ammejärven ja Kortejärven 34 hehtaarin alueesta varausten alle jäisi noin 5 hehtaaria. Reunavyöhykkeelle jäisi noin 10 hehtaaria lisää. Lehtivuoren 22 hehtaarista varausten alle jäisi runsas hehtaari ja reunavyöhykkeelle noin 7 hehtaaria. Lehtivuori on LemPi-metsän ulkopuolella, mutta samassa Sääksjärven osayleiskaavassa. Perimmäisen metsään varaukset eivät ulotu, mutta reunavyöhykkeellä on siitä noin 5 hehtaaria. Rajajärven ja Lempäälän Kaitajärven alueisiin vaikutus on pienempi.

Perimmäisen suojelumerkintä poistuisi

Perimmäisessä on valtion omistama alue, jonka Metsähallitus on varannut luonnonsuojeluun. Virallista luonnonsuojelualuetta siitä ei ole vielä perustettu. Voimassa olevassa vuoden 1995 yleiskaavassa alue on luonnonsuojelualue (SL). Maakuntakaavassa se on merkitty suojelualueeksi. Uusi osayleiskaava muuttaa sen lähivirkistysalueeksi (VL), jolle saa rakentaa virkistystä ja liikuntaa palvelevia rakennuksia sekä alueen pääkatuja. Suojelumääräystä kaavassa ei ole. Kaavaselostus eli kaavan perusteluasiakirja ei käsittele muutosta.

Hajuheinä ja liito-orava

Kaavan oma luontovaikutusten arviointi (2024) nimeää kaava-alueella muun muassa hajuheinän kasvupaikat ja liito-oravan elinympäristöt. Kaava-alueella hajuheinää kasvaa vain Lehtivuorella. Liito-oravan elinalueita kaava merkitsee Lehtivuoren lisäksi Sääksjärven uimarannalle ja seurakuntakeskuksen luo. Eri kartoituksissa lajista on merkkejä myös muualla kaava-alueella. Kunnan kartoitus löysi Lehtivuorelta keväällä 2024 kaksi liito-oravan asuttamaa elinympäristöä. Kaava merkitsee ne luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi ja osoittaa niiden väliin viheryhteyden. Kaavamääräyksen mukaan lajille on jätettävä ”yhtenäiset puustoiset kulkuyhteydet”.

Hajuheinän kasvupaikoilla kaavamääräys kieltää rakentamisen alle 50 metrin päässä esiintymistä. Pirkanmaan ELY-keskuksen mittauksen mukaan katu- ja tonttivaraukset ulottuvat kuitenkin useassa kohdassa lähemmäs, lähimmillään 9 metrin päähän. ELY-keskus valitti kaavasta. Sen arvion mukaan Paunun esiintymän eli Lehtivuori A:n viereen varattu katu hävittäisi erittäin todennäköisesti hajuheinän alueelta. Lehtivuoresta tarkemmin →

Liito-oravia elää myös LemPi-metsässä. Kaavan luontoselvitys (2018) mainitsee lajin aiemman havaintoalueen Perimmäisessä. Luontoliiton metsäryhmä löysi heinäkuussa 2024 lajin papanoita kolmesta kohdasta Lempäälän seurakunnan metsästä. Metsäryhmän rajaama lisääntymis- ja levähdyspaikka on alle sadan metrin päässä kaavan varauksista. Raportti valmistui joulukuussa 2024, kaavan hyväksymisen jälkeen. Samalta seurakunnan kiinteistöltä metsäryhmä oli kartoittanut jo vuonna 2022 vanhaa lahopuustoista kuusimetsää. Kartoitukseen vedottiin kaavaehdotuksesta jätetyssä muistutuksessa. Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Ekologiset yhteydet kapenisivat

ELY-keskus piti valituksessaan myös kaavan ekologisia yhteyksiä riittämättöminä. Sen mukaan Perimmäisestä etelään johtava yhteys on kaavassa vain 125 metriä leveä, kun laadukas yhteys vaatisi noin 250–300 metriä. Valituksen mukaan ”lähes koko yhteys on reunavaikutuksen alaisena”. Kaavan oma luontoselvitys toteaa, että ”kapeat ekologiset yhteydet eivät voi sisältää esimerkiksi virkistyskäyttöön tarkoitettuja reittejä”. ELY-keskuksen mukaan Perimmäisen yhteys ”perustuu olemassa olevaan Birgitan polkuun”.

Noin 55 hehtaaria kaavan varauksista on maakuntakaavan ekosysteemipalveluille merkittävällä metsäalueella. Merkinnällä maakuntakaava osoittaa ”maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen”. Ne ovat osa maakunnan ekologista verkostoa. Maakuntakaavan ekologisen verkoston selvityksessä tämä metsä on laaja luonnon ydinalue eli vähintään 800 hehtaarin yhtenäinen luontoalue. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätaloutta eikä asumista, mutta alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ”välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista”. Varaukset ovat noin hehtaarin katualuetta lukuun ottamatta työpaikka-alueita Sääksjärven taajaman länsipuolella Perimmäisen suunnalla. Maakuntakaavassa niitä ei ole.

Birgitan polku jäisi rakentamisen alle

Birgitan polku kulkee kaava-alueella noin 14 kilometriä. LemPi-metsässä siitä noin 1,5 kilometriä jäisi työpaikka-, kauppa-, keskusta- ja katualueiden alle. Kaavan liitteenä oleva virkistysvisio linjaa polun näiltä osin uudelleen rakentamisalueiden vierille ja väleihin. Visio ei ole kaavan sitova osa.

Kunnan oma kartoitus ei nimeä kaavaa uhaksi

Kunnan omassa luontokartoituksessa kaavaa ei nimetä uhaksi. Lempäälän ympäristönsuojelu inventoi vuosina 2023–2024 arvokkaita luontokohteita myös kaava- ja tievarausten alueelta. Useimpien kohteiden maastolomakkeisiin on merkitty tulevaksi uhaksi maankäytön muutokset. Yhdessäkään niistä uhaksi ei kuitenkaan nimetä osayleiskaavaa, moottoritietä, 2-kehää tai ratapihaa. Kartoituslomakkeissa osayleiskaava mainitaan vain taustalähteenä. Kohteet ja niiden lajisto →

Kasvutavoite ja juna-asema eivät perustele metsän kaavoittamista

Kunta perustelee kaavaa Sääksjärven kasvulla ja juna-asemalla. Kumpikaan ei vaadi metsän kaavoittamista. Sääksjärvi voi kasvaa keskustaansa tiivistämällä ilman, että metsään rakennetaan. Seisake taas ei edellytä tätä osayleiskaavaa, koska sen asukas- ja työpaikkakynnys täyttyy jo nykyisellä maankäytöllä (tarkemmin).

Kaavaselostus laskee itse, että Sääksjärven keskustan yleissuunnitelma-alueelle ”voisi sijoittua 1100 uutta asukasta” (s. 61). Keskustan yleissuunnitelma mitoittaa sinne lisäksi noin 21 000 kerrosneliömetriä liiketilaa (s. 36).

Seisakkeen asiakaspohja kasvaa myös Tampereen puolella. Valtiovarainministeriö siirsi vuoden 2025 alusta noin 110 hehtaarin alueen Ruskontien pohjoispuolelta Lempäälästä Tampereeseen. Kuntien mukaan alueelle voi rakentaa asuntoja noin 3 500 asukkaalle. Tampere osti alueelta maaliskuussa 2025 viisi Lempäälän omistamaa kiinteistöä, yhteensä lähes 50 hehtaaria. Alue on enimmäkseen metsää. Siirtoalueesta noin 60 prosenttia on 2,5 kilometrin säteellä suunnitellusta Sääksjärven asemasta.

Väestötavoite eri asiakirjoissa

Hyväksytty kaavaselostus asettaa Sääksjärven tavoitteeksi noin 8 000 asukasta eli noin 4 000 uutta (s. 53). Selostuksen mukaan ”Strategisen yleiskaavan kasvutavoitteet perustuvat edellisen kuntastrategian tavoitteeseen 2 % vuotuisesta väestönkasvusta. Nykyisessä kuntastrategiassa (2022-2030) väestönkasvun vuotuinen tavoite on 1 %.” Kaavan oma mitoitus on silti ”uusia asukkaita yht. 6 000 as” (s. 61). Muut asiakirjat antavat vielä muita lukuja.

Luku Lähde
noin 8 000 asukasta, noin 4 000 uutta Sääksjärven osayleiskaava, kaavaselostus 20.9.2024, s. 53
4 000 uutta asukasta vuoteen 2050 Sääksjärven keskustan yleissuunnitelman tarjouspyyntö
9 000 asukasta vuonna 2040 Lempäälän strateginen yleiskaava 2040, palauteraportti (hyväksymisvaihe)
noin 10 000 asukasta Sääksjärven osayleiskaava, kaavaselostuksen luonnos 11/2020
5 100 uutta asukasta Lempäälän strateginen yleiskaava 2040, Tavoitteet ja lähtötiedot
6 000 uutta asukasta (kaavan oma mitoituslaskelma, eri asia kuin väestötavoite) Sääksjärven osayleiskaava, kaavaselostus 20.9.2024, s. 61 (luku 5.2 Osayleiskaavan kokonaisrakenne ja mitoitus)
6 106 uutta asukasta Lempäälään vuoteen 2040 (koko kunta) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040+, kaavaselostuksen s. 17 mukaan

Juna-asema

Kunnanvaltuustossa 30.10.2024 kaavoituspäällikkö perusteli kaavaa sanomalla, että ”asema vaatii toteutuakseen kymmenen tuhatta asukasta tai työpaikkaa. Tai ainakin kaavoitettua asukasta tai työpaikkaa kahden ja puolen kilometrin säteellä. Sen takia keskustan toteutuminen edellyttää asemaa. Ja aseman toteutuminen edellyttää näitä muita asuinalueita.”

Kynnys koskee kuitenkin isompaa asemaa. Kunnan oma raideliikenneselvitys (2020) erottaa seisakkeet palvelutason mukaan. Nykyisenlaisen lähijunan seisakkeelle riittää Väyläviraston ohjeen mukaan 2 000 asukasta tai työpaikkaa 2,5 kilometrin säteellä. Selvityksen mukaan tämän ”ylittävät jo nykyisellä maankäytöllään Sääksjärven asema ja Kuljun, Vanattaran ja Hakkarin seisakkeet”. Sääksjärvellä asukkaita ja työpaikkoja oli selvityksen aikaan noin 6 000 (s. 32). Kymmenen tuhannen kynnys koskee asemaa, jolla pysähtyisivät myös tiheävuoroiset lähijunat ja kaukojunat. Seisake tarvitsee siis vain oman kaavamerkintänsä, ei uusia asuinalueita.

Seisakkeen varsinaiset haasteet ovat teknisiä ja taloudellisia. Kunnan raideliikenneselvityksen mukaan laiturit tulisivat Sääksjärventien sillan eteläpuolelle kohtaan, jossa Lempäälän suunnasta nouseva rata kääntyy laskuun kohti Tamperetta. Radan kaltevuus on siellä laitureille sallitun rajalla. Laiturilta toiselle pääsy vaatii sillan. Ilman sivuraiteita seisake olisi junaliikenteen kannalta ”erittäin haastava”. Jatkoon valitun vaihtoehdon kustannusarvio oli vuonna 2020 noin 7 miljoonaa euroa ilman maanlunastuksia. Seisakkeen asemakaavaluonnoksessa Sääksjärventien sillan etelälaitaan liitettäisiin hissi- ja porrasrakenteet.

Seisakkeelle laaditaan oma asemakaava. Se etenee nykyisellä pääradalla valtion ja seudun kuntien maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimuksella (MAL) tiehankkeista ja tästä kaavasta riippumatta. Valtio osallistuu seudun kuuden seisakkeen suunnitteluun ja toteutukseen vuoteen 2028 mennessä yhteensä enintään 4 miljoonalla eurolla. Muiden seisakkeiden alustavat kustannusarviot ovat noin 2–13 miljoonaa euroa kukin. Sääksjärven esisuunnittelu on Ylen mukaan (27.8.2026) kesken, joten vuoden 2020 kustannusarviota ei ole vielä päivitetty. Jos seisake valmistuisi, se voitaisiin ottaa käyttöön lähijunaliikenteessä, jonka on suunniteltu alkavan vuonna 2031. Raidereformin vaihtoehdoissa Sääksjärvellä pysähtyisivät nykyiset lähiliikenteen M- ja R-junat kerran tunnissa.

”Tampereen Tikkurila”

Sääksjärvestä ei ole tulossa kaukojunien asemaa. Maakuntakaavan valmistelussa 2014 ”Tampereen Pasilaksi” kaavailtiin Lakalaivaa, jonne Tampere suunnittelee uutta rautatieasemaa. Myöhemmin vertausta on käytetty myös Sääksjärvestä. Sitä on kuvattu ”Tampereen Pasilaksi” ja ”Tampereen Tikkurilaksi” eli kaukojunien pysähdyspaikaksi, josta olisi yhteys lentoasemalle. Väyläviraston rataselvityksessä Sääksjärvi on kuitenkin lähijuna-asema. Kaukojunien oletetaan pysähtyvän Lakalaivassa. Raidereformin raportin asiantuntija-arvion mukaan seisake ei vaikuta riittävän houkuttelevalta kaukojunaoperaattorille, koska Lempäälän ja Tampereen asemat ovat lähellä. Lentoyhteyskään ei kanna vertausta, sillä Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä on puolittunut kymmenessä vuodessa.

Kaava ja tie perustelevat toisiaan

Kaavan suurimmat rakentamisalueet, noin 160 hehtaaria työpaikka- ja kauppa-alueita, on sidottu tiehankkeisiin. Kaavamääräyksen mukaan ne voidaan toteuttaa vasta, kun joko Puskiaisten moottoritie tai 2-kehä Sääksjärveltä lentoasemalle on rakennettu. Pelkkä 2-kehä riittäisi siis ehdoksi laajalle metsään rakentamiselle, vaikka moottoritietä ei tehtäisi.

Yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (kunnanhallitus 16.9.2024 § 201) Lempäälä kertoo tavoittelevansa ”valtatien 3 oikaisua ja sen yhteyteen uusia laajoja työpaikka-alueita sekä 2-kehää välille Pirkkalan lentoasema–Sääksjärvi, järjestelyratapihan siirtoa ja Sääksjärven aluekeskuksen kehittämistä”.

Näin hankkeet perustelevat toisiaan. Tie tarvitaan, koska sen varteen on kaavoitettu työpaikka-alueita. Työpaikka-alueet ovat perusteltuja, koska tie on tulossa. Kokonaisuutta ei arvioida yhtenä hankkeena. Tien ympäristövaikutusten arvioinnissa kaavat ovat vain taustatietoa. Hankkeiden riippuvuudet →

Missä mennään

Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 30.10.2024. Siitä valitettiin hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole voimassa. Kunnan kaavoituskatsauksessa 2026 se on yhä vireillä olevien kaavojen joukossa.

Vaihe Ajankohta
Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 30.10.2024
Valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen marras–joulukuu 2024
Hallinto-oikeus pyysi kunnalta lausuntoa 3.1.2025
Kunnanhallitus antoi lausunnon 31.3.2025
Hallinto-oikeus pyysi valittajilta selitystä kunnan lausunnosta 12.11.2025
Ratkaisu ei vielä (lokakuu 2026)

Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Valitukset hallinto-oikeudessa

Kaavasta tehtiin yhdeksän valitusta. Pirkanmaan ELY-keskus vaati kaavan kumoamista. Sen valitus koskee hajuheinää, ekologisia yhteyksiä, ilmastovaikutuksia ja pienvesiä. Kolme luonnonsuojelujärjestöä valitti yhdessä. Niiden valitus koskee muun muassa lintudirektiivin lajien pesimäympäristöjä ja puutteellisia selvityksiä. Loput seitsemän valitusta ovat yksityishenkilöiden tai muiden tahojen.

Kuntien kannat jakautuivat 2026

Lempäälän kunnanvaltuusto linjasi 18.2.2026 äänin 22–20, että kunnan tulee ”varautua siihen, että moottoritien oikaisu ei mahdollisesti tule toteutumaan” ja etsiä ”vaihtoehtoisia uusia yritystonttialueita”. Valtuusto edellytti myös ”aktiivista edunvalvontaa nykyisen vt 3:n parantamisen suhteen välillä Lempäälä–Tampere”. Linjaus koskee suoraan tätä kaavaa, koska sen suurimmat työpaikka-alueet on sidottu tiehankkeisiin. Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi 30.3.2026 äänin 7–4 ehdotuksen, jolla edunvalvontasuunnitelman otsikko ”Valtatie 3 oikaisu” olisi muutettu muotoon ”Valtatie 3 kehittäminen”. Kunnanhallitus piti siis oikaisun edunvalvonnan tavoitteena.

Pirkkalan kunnanvaltuusto kirjasi 9.2.2026, että maakuntakaavaa ”tulee muuttaa oikaisua koskevilta osin”. Ympäristötoimikunta sai tehtäväksi ”selvittää keinoja Puskiaisten oikaisun estämiseksi”.

Vaihtoehtoja on esitetty

LemPi-metsän puolesta! -kansanliikkeen lausunnossa kaavaehdotuksesta (10.5.2024) ja yksityishenkilön valituksessa (4.12.2024) on esitetty kaksi vaihtoehtoa metsään rakentamiselle. Kumpikin nojaa nykyisiin teihin.

Kannistontien varsi. Lausunnossa esitettiin, että Kannistontien länsipuolen laajojen alueiden sijaan tien varteen kaavoitettaisiin ”muutamia yhtä kapeita alueita kuin tien varren nykyiset rakennetut alueet ovat”. Kunta hylkäsi lausunnon muutosehdotukset kokonaisuutena. Vastineen mukaan ”jos pääradan länsipuolisilta alueilta poistetaan lähes kaikki kaavamerkinnät, Sääksjärven osayleiskaava ei täyttäisi sille asetettuja tavoitteita mm. palvelu- ja raidekeskustan, uusien asuinalueiden ja yritysalueiden osalta”. Kannistontien vaihtoehtoon kunta ei ottanut erikseen kantaa.

Ruskontien varsi. Lempäälän strateginen yleiskaava 2040 piti Vuoreksen eteläpuolen Lempäälän puoleisia alueita luontevana seuraavana kehityskohteena, tavoitteena noin 2 000 asukasta (selostus s. 12). Lausunnossa ehdotettiin, että Lehtivuoren asuinrakentaminen sijoitettaisiin ainakin osittain Ruskontien varteen. Pohjoispuolelle, joka siirtyi Tampereelle vuoden 2025 alussa, voi rakentaa asuntoja noin 3 500 asukkaalle (edellä). Lausunnossa kysyttiin:

Miksi kunta myy maata Ruskontien varrelta Tampereelle Vuoreksen kehittämistä ajatellen, mutta jättää itse osallistumatta saman alueen kehittämiseen Ruskontien eteläpuolella? Esimerkiksi Lehtivuorelle suunniteltu asuinrakentaminen on ainakin osittain mahdollista tehdä Ruskontien varren suuntaisesti.

Saman valituksen mukaan ”Ruskontien ympäristö ei vaatisi uusia suuria tieyhteyksiä”, toisin kuin metsän kaavoitus.

Vaihtoehtojen mittakaava on toinen

Vaihtoehdot vaatisivat oman luontoselvityksensä. Niiden mittakaava on kuitenkin toinen. Kyse on tien varren rajatuista alueista, ei sadoista hehtaareista yhtenäistä metsää uusien teiden varrella.

Mitä luontoarvoja kummallakin vaihtoehdolla on
  • Kannistontie: kaavan oma pienvesiselvitys kirjasi Kortejärvennotkossa ”aivan Kannistontien läheisyydessä” noin 1 × 2 metrin kokoisen lähteen, joka purkautuu Kortejärveen virtaavaan kaivettuun ojaan. Selvitys arvioi sen luonnontilaisen kaltaiseksi lähteeksi ja vesilain mukaiseksi kohteeksi. Kortejärven ympäristön kolme muuta lähdekohdetta ovat selvityksen mukaan vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja lähteitä. Niistä kaksi on pieniä avolähteitä. Kolmas on Kortejärven koillispuolen laaja tihkuvan pohjaveden alue, joka on kaavassa keskustatoimintojen (C-1) alueella. Selvitys suosittaa sille rakentamisen välttämistä. Neljästä lähteestä kolme on kaavan virkistysalueella. Kunta myös poisti kaavasta Kannistontien varren maamassojen läjitysalueen merkinnän, ”koska alueella on havaittu lähteitä”.
  • Ruskontie: kaavassa on osoitettu keskusta-alueita (C-1) tien molemmin puolin moottoritien ramppien läheisyyteen. Erillisen kaavavalituksen (yksityishenkilön valitus, 28.11.2024) mukaan ”Molempien alueiden merkitystä erityisesti liittymästä valuvien, osin suolaisten vesien hulevesialueina ei ole selvitetty.”

Ruskontien varren hajuheinäesiintymät B ja C ovat jo hävinneet. Niistä ei ole havaintoja 1990-luvun jälkeen. ELY-keskuksen mukaan ne hävisivät ”Ruskontien rakentamisen aiheuttamien vesitalouden muutosten sekä metsänhakkuiden aiheuttamien elinympäristömuutosten seurauksena”. Jäljellä olevat esiintymät ovat kaukana Ruskontiestä. Lehtivuoren hajuheinästä tarkemmin →

Vaihtoehtoja etsitään nyt myös virallisesti

Lempäälän kunnanvaltuusto linjasi 18.2.2026, että kunnan tulee etsiä vaihtoehtoisia yritystonttialueita (edellä). Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2026 aloitteen vaihtoehtoisen, asteittain toteutettavan suunnitelman laatimisesta koko hankekokonaisuudelle Tampereen eteläpuolella. Maakuntahallitus lähetti sen valmisteltavaksi 15.6.2026. Maakuntahallituksen 19.10.2026 antaman vastauksen mukaan liitto yhtyy siihen, että hankkeita on käsiteltävä kokonaisuutena. Vaihtoehtoista suunnitelmaa vastaus ei kuitenkaan lupaa.

Lue lisää

Lähteet

Kaava

Metsä ja luontoarvot

Kasvu ja juna-asema

Kaava ja tie

Valitukset ja kuntien linja