Valtatie 3:n yleissuunnitelma

Sivun sisältö

Yleissuunnitelma on valtion suunnitelma siitä, mistä tie kulkisi. Valtatie 3:n parantamista välillä Lempäälä–Pirkkala koskeva yleissuunnitelma on nyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin hyväksyttävänä. Kun hyväksymispäätös saa lainvoiman, linjaus on päätetty. Laki sanoo, että yleissuunnitelma ”on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa”. Väyläviraston ohjeen mukaan sen perusratkaisuista ”ei voi olennaisesti poiketa” tiesuunnitelmassa.

Vaiheet

Hyväksymisesityksen mukaan muistutuksissa toistuivat samat teemat ja kritiikki. ”Myönteistä palautetta oli vain muutamassa muistutuksessa.” Muistutusten perusteella suunnitelmaa ei muutettu. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan osa asioista tutkitaan vasta tiesuunnitelmassa (Aamulehti 12.8.2026).

Mitä metsälle tapahtuisi

Suunnitelmassa on kaksi uutta tieyhteyttä LemPi-metsän halki. Puskiaisten moottoritie kulkisi Lempäälän Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon. 2-kehä jatkuisi Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Suunnitelman piirustuksissa teiden käytävä vie noin 40 hehtaaria LemPi-metsää. Tiet kuitenkin avaisivat metsän laajalle rakentamiselle. Yhdessä niihin kytkeytyvän kaavoituksen ja järjestelyratapihan kanssa aluevarauksia on noin 1 200 hehtaaria LemPi-metsää. Melu, valo ja pirstoutuminen heikentäisivät metsää myös varausten ulkopuolella. Varaukset ja vaikutusvyöhyke yhdessä koskettaisivat noin 2 100–3 200 hehtaaria metsää. Näin luvut on laskettu.

Metsälle vaikutukset olisivat pysyviä. Hankearviointi toteaa päätelmissään (s. 47):

Hankkeessa toteutettavasta uudesta linjauksesta aiheutuu kohtalaisia tai suuria kielteisiä vaikutuksia luontokohteisiin ja vesistöihin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Erityisesti haitalliset maisemavaikutukset korostuvat. Puskiainen–Linnakallio-yhteys aiheuttaa pinta-alallisesti laajan haitallisen vaikutuksen kallioselänteiden luontovaltaiseen maisemakuvaan.

Lisäksi melu leviäisi alueille, joilla sitä ei nyt ole. Melukartat ja niiden luvut ovat hankearviointisivulla.

Virkistyskäyttö ja Birgitan polku

Suunnitelma tunnistaa alueen virkistyskäytön. Sen mukaan ”Pirkkalan ja Lempäälän välissä on laaja lähes rakentamaton metsäalue, jossa on metsätalousmaata ja merkittävää virkistyskäyttöä”. Reiteistä merkittävin on suunnitelman mukaan Birgitan polku, noin 50 kilometrin patikointireitti. Suunnitelma kirjaa myös osallisten näkemyksen:

Osallisten mielestä tämä metsäalue on alueen tärkein lähivirkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden alue, jossa talvisin hiihdetään Lempäälään saakka ja kesäisin retkeillään Birgitan polun reittien metsäjärvillä.

Hankearvioinnin mukaan Lempäälän Hakkarista Pirkkalaan ulottuu yhtenäinen latureittiverkosto, jota kesäisin käyttävät muun muassa lenkkeilijät ja maastopyöräilijät. Taaporinvuoren–Kurikkakallion alue on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton sadasta Luontohelmestä, jotka nimettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Hankearvioinnin mukaan alue on linjauksen koillispuolella. Todellisuudessa linjaus kulkisi alueen läpi niin, että Kurikkakallio jäisi sen länsipuolelle ja muu luontohelmialue itäpuolelle. Iso-Naistenjärvi on ”erämaamainen järvi, jonka rannalla on suosittu laavu ja nuotiopaikka”. Sen vieressä on Pirkkalan suurin suo Pehkusuo, jonka yli kulkee pitkospuupolku. Arvioinnin mukaan ”Laajaa metsäaluetta käytetään virkistykseen monipuolisesti myös virallisen maakuntakaavan virkistysalueen ulkopuolella.” Yleissuunnitelman johtopäätös (s. 127) on samansuuntainen:

Toisaalta pelkkä virkistyskäyttö kuvaa kapeasti alueen merkitystä, sen arvoihin kietoutuvat ilmastonmuutoksen ja luonnon ympäristön vaaliminen. Tästä näkökulmasta valtatien uusi linjaus ja 2-kehä aiheuttavat merkittävää haittaa.

Birgitan polusta suunnitelma toteaa (s. 128):

2-kehän eteläpuolelle jäävät Birgitan polun ja Ammejärven ympäristön virkistysalueet ja retkikohteet. Niiden luonne muuttuu kokonaisuutena merkittävästi, kun uusi väylä halkoo aluetta muodostaen uuden melulähteen.

Lihavointi on lisätty.

Lieventävänä seikkana suunnitelma esittää, että polku on siltojen ansiosta jatkossakin käytettävissä ilman katkoksia (s. 126). Reitti siis säilyy. Kysymys ei kuitenkaan ole katkeamisesta vaan luonteen muutoksesta, jonka suunnitelma itse myöntää. Kaikkea ei silloillakaan pelasteta. Suunnitelman mukaan Lempäälän strategiseen yleiskaavaan Kiillon kohdalle merkitty kehitettävä ekologinen yhteys ei toteudu (s. 29).

Maakuntakaavan virkistysalueet on rajattu suunnitellun tien mukaan. Siksi kaavan virkistysalueista ei voi päätellä, ettei virkistysarvoja menetetä. Suunnitelma sanoo tämän itse (s. 126):

Alueen nykyinen virkistyskäyttö on kuitenkin maakuntakaavassa osoitettua virkistysaluetta laajempaa, sillä maakuntakaavassa virkistysalueet on osoitettu tavoitetilan liikenne- ja maankäyttöratkaisun mukaisesti.

Lihavointi on lisätty.

Pirkanmaan liitto on esittänyt asian toisin. Elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan luonnoksesta annetussa palautteessa toivottiin, että Lempäälän ja Pirkkalan välinen metsäalue nostettaisiin kaavassa esiin. Liitto vastasi, että voimassa oleva maakuntakaava tukee jo luonnon säilymistä ja virkistyskäyttöä useimmissa tärkeiksi merkityissä kohteissa. ”Näin on myös Lempäälän ja Pirkkalan välisellä metsäalueella.” Vastine jättää kertomatta, että samaan metsään on kaavassa osoitettu myös moottoritie, 2-kehä, järjestelyratapiha ja työpaikka-alueita. Virkistysalueet on rajattu niiden mukaan.

Yhteisvaikutuksia ei arvioitu kokonaisuutena

Ympäristövaikutusten arviointi myöntää itse, ettei se pysty arvioimaan uuden maankäytön vaikutusta (YVA-sivulla). Hyväksymisesityksen mukaan lausunnoista ”käy ilmi, että hanke liittyy olennaisesti muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin, kuten järjestelyratapihan toteuttamiseen”. Yhteisvaikutusten arvioiminen ”on lausuntojen perusteella koettu erittäin tarpeelliseksi”. Kokoavaa arviointia ei silti ole tehty. Hankkeet etenevät kukin erikseen.

Yhteysviranomainen katsoi arvioinnissa olevan puutteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden, ilmastovaikutusten, melun ja yhteisvaikutusten osalta. Miten yleissuunnitelma vastasi niihin, kerrotaan YVA-sivulla.

Kevennettykään vaihtoehto ei säästä metsää

Hyväksyttäväksi esitetty vaihtoehto VE1 sisältää Puskiaisten moottoritien, 2-kehän ja nykyisen tien parannuksia kahdella osuudella. Välille Kulju–Puskiainen tulisi lisäkaistoja ja meluntorjuntaa. Välille Pirkkala–Rajasalmi tulisi meluntorjuntaa. Hyväksymisesityksen mukaan VE1:n kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa.

Hankearviointi tarkastelee myös kevennettyä vaihtoehtoa VE1K, josta nykyisen tien parannukset on jätetty pois. Moottoritien oikaisu ja 2-kehä ovat siinä mukana sellaisinaan. Hankearvioinnin laskelmassa kevennetty vaihtoehto pärjää paremmin. Sen hyöty-kustannussuhde on suurempi. Luvut ovat hankearviointisivulla.

Kevennettykään vaihtoehto ei säästä metsää. Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä rakennettaisiin molemmissa. Kevennetty vaihtoehto on siis halvempi tapa tehdä LemPi-metsälle sama asia. Siitä puuttuisi myös meluntorjunnan parantaminen nykyisen tien varrella. Siksi yli 55 desibelin melualueella asuisi ennusteen mukaan noin 400 ihmistä enemmän kuin VE1:ssä.

Vaihtoehtoista suunnitelmaa on vaadittu

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2026 aloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta. Aloitteen huolena on, että seudun kuntien maankäytön ja elinkeinotoimintojen suunnittelu on kytketty hankkeisiin, jotka eivät välttämättä toteudu tällä eivätkä ensi vuosikymmenellä.

Aloite esittää kahta asiaa. Ensimmäinen on vaihtoehtoinen suunnitelma koko eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle eli moottoritien oikaisulle, 2-kehälle, ratapihan siirrolle ja oikoradalle. Suunnitelma pohjautuisi nykyiselle väylälle jo päätettyihin parannuksiin, pullonkaulojen täsmätoimiin ja raideliikenteen kytkemiseen kokonaisuuteen. Toinen on koko hankekokonaisuuden yhteisvaikutusten arviointi yhdellä kertaa.

Maakuntahallitus lähetti aloitteen 15.6.2026 liiton toimiston valmisteltavaksi. Se kävi aloitteesta lähetekeskustelun 21.9.2026. Se vastasi aloitteeseen 19.10.2026. Liitto yhtyy vastauksessa siihen, että hankkeita on käsiteltävä kokonaisuutena. Vaihtoehtoista suunnitelmaa tai kaikki hankkeet kattavaa yhteistä YVA-selostusta se ei lupaa. Esitys aloitteen palauttamisesta valmisteluun hävisi äänin 2–9. Vastaus toteaa myös:

Nyt laaditun yleissuunnitelman kannattavuusarvio ei tule olemaan se peruste, jolla hankkeen toteutuksesta aikanaan päätetään.

Lue myös YVA-sivu, hankkeen yleisesittely Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä sekä hankearvioinnin ja liikenne-ennusteen kritiikki.

Lähteet

Yleissuunnitelma ja sen liitteet olivat verkossa nähtävillä 17.6.–17.7.2024. Nyt ne eivät ole julkisesti saatavilla. Väyläviraston hankesivulla on suunnitelmakartat. Asiakirjat ovat julkisia, ja niitä voi pyytää hankkeesta vastaavalta viranomaiselta.