Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Päivitetty 22. lokakuuta 2026

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on lakisääteinen menettely, jossa hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään ja niistä kuullaan ennen kuin hankkeesta päätetään. Se ei ole lupa eikä päätös. Se on tietopohja, jonka varassa päätös myöhemmin tehdään.

Valtatie 3:n parantamista välillä Lempäälä–Pirkkala koskeva YVA valmistui 27.4.2022, kun yhteysviranomaisena toiminut Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antoi asiassa perustellun päätelmänsä. Päätelmä on viranomaisen arvio hankkeen omasta selvityksestä. Siksi siinä on myös asioita, joita hankkeen omat asiakirjat eivät sano.

YVA:ssa on kaksi osapuolta. Tässä hankkeessa ne sanoivat osin eri asioita. Hankkeesta vastaava eli hanketta ajava taho teettää selvitykset ja kirjoittaa arviointiselostuksen. Yhteysviranomainen on siitä erillinen valvoja. Se kuulee lausunnonantajia ja antaa lopuksi perustellun päätelmänsä. Siinä se ottaa kantaa siihen, onko selostus riittävä ja mitkä hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset ovat. Tässä hankkeessa molemmat roolit olivat Pirkanmaan ELY-keskuksella eri vastuualueilla.

Arviointi ei ratkaissut hanketta. Sen jälkeen laadittiin yleissuunnitelma, joka oli nähtävillä kesä–heinäkuussa 2024. Sitä täydennettiin marraskuussa 2025 Pulkajärven Natura-alueen lisäselvityksellä. Kesäkuun lopussa 2026 se lähetettiin Traficomin hyväksyttäväksi.

Miten menettely eteni

Arviointiohjelma tuli vireille yhteysviranomaisessa 2.9.2019 (PIRELY/7069/2019). Siitä pidettiin yleisötilaisuus 17.9.2019. Hankkeesta vastasi Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. YVA-konsultteina toimivat Sitowise ja Ramboll Finland.

• 25.3.2021 – hankkeesta vastaava toimitti arviointiselostuksen yhteysviranomaiselle.
• 29.9.2021 – hankkeesta vastaava toimitti yhteysviranomaisen pyynnöstä täydennetyn selostuksen.
• 12.1.–28.2.2022 – selostus oli julkisesti nähtävillä ja siitä kuultiin. Kuulemiseen tuli 10 viranomais- tai yhteisölausuntoa ja 115 mielipidettä.
• 18.1.2022 – selostusta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa, joka pidettiin verkossa.
• 27.4.2022 – yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.

YVA ja yleissuunnitelma tehtiin samassa hankkeessa, mutta arviointimenettelyä ei yhdistetty muihin menettelyihin.

Hankkeesta vastaava Pirkanmaan ELY-keskus linjasi ohjausryhmän kokouksessa 14.9.2022, että jatkosuunnitteluun edetään vaihtoehdon 1 pohjalta. Yleissuunnitelman mukaan keskeisiä perusteita olivat valtakunnallisen päätieverkon kehittäminen ja maakuntakaavan toteuttaminen, kaupunkiseudun MAL-tavoitteet, hankearvioinnin tulos sekä elinkeinoelämän kuljetukset. 2-kehän eteläinen linjaus valittiin, koska se on maakuntakaavan mukainen ja ”palvelee parhaiten mahdollisen järjestelyratapihan yhteyksiä”. Yleissuunnitelmavaihe käynnistyi syksyllä 2022.

Mitä vaihtoehtoja arvioitiin

Perusteltu päätelmä kuvaa vaihtoehdot näin:

• VE0 – hanketta ei toteuteta.
• VE0+ – valtatielle tehdään ”pieniä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi sekä pienimuotoista meluntorjuntaa”.
• VE1 – valtatie viedään uudelle linjaukselle Puskiaisten ja Linnakorven välillä noin yhdeksän kilometrin matkalla. Kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen moottoritie Lempäälän Marjamäestä Pirkkalan Linnakallioon.
• VE2 – nykyistä valtatietä parannetaan merkittävästi sen omalla paikallaan. Koko 23 kilometrin osuudesta tehdään yhtenäinen 3+3-kaistainen moottoritie.

⚠ Sekä VE1 että VE2 sisältävät 2-kehän. Perustellun päätelmän mukaan kumpaankin kuuluu 2-kehä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Sääksjärven eritasoliittymään. 2-kehälle tarkasteltiin kahta linjausta, pohjoista ja eteläistä. Kumpikin kulkee Pulkajärven Natura-alueen läheisyydessä. Pohjoisesta linjauksesta päätelmä edellytti varsinaista Natura-arviointia. Valitun eteläisen linjauksen osalta voitiin edetä tarveharkinnan kautta. Sitä täydennettiin marraskuussa 2025 lisäselvityksellä.

Arvioimatta jäi metsän säästävä yhdistelmä eli nykyisen tien parantaminen ilman uutta kehäyhteyttä. Tällä sivustolla sitä kutsutaan VE0++:ksi.

Lausuntojen ja mielipiteiden kannoista päätelmä kirjaa selvän jaon. Niissä viranomais- ja yhteisölausunnoissa, joissa vaihtoehtoon otettiin kantaa, ”on puollettu pääosin suunnittelun jatkamista vaihtoehdon VE 1 pohjalta”. Poikkeus oli Pirkkalan kunta, jonka mukaan valtatietä tulee kehittää ensisijaisesti parantamalla nykyisten tieyhteyksien turvallisuutta, välityskykyä ja melunsuojausta. Vaihtoehtoa VE2 ”ei ole pidetty ensisijaisena missään lausunnossa”. Mielipiteissä kanta oli päinvastainen. ”Lähes kaikki mielipiteen jättäneistä ovat suhtautuneet kielteisesti hankkeeseen, mikäli se toteutetaan ns. oikaisuvaihtoehtona VE 1.” Vaihtoehtoa VE0+ ”on kannatettu lähes kaikissa mielipiteissä”.

Mitä arviointi itse sanoi

Arviointiselostus nostaa toistuvasti esiin, että hankkeen vaikutukset eivät rajoitu tiehen. Sen mukaan (s. 124):

Mikäli maantieratkaisuun liittyvä maankäyttö ja muut infrast[r]uktuurihankkeet toteutuvat (luku 1.5) esitetysti, luonnonympäristöä häviää ja/tai heikentyy laajoilta alueilta. Ekologisella maisematasolla ympäristö pirstoutuu ja ekologiset yhteydet heikentyvät.

Selostus myös myöntää, ettei se voi arvioida sitä maankäyttöä, jonka tie mahdollistaisi. Sen mukaan VE1:stä aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle ”kohtalaista haittaa”, mutta ”uuden maankäytön vaikutusta ei tämän suunnitelman pohjalta pysty arvioimaan”. Jos maankäyttö toteutuu maakuntakaavan laajuudessa, vaikutus ”saattaa olla pahimmillaan merkittävän haitallinen” (s. 168).

Liikenteen kannalta selostus ei pidä mitään vaihtoehtoa mahdottomana. Ero syntyy uudesta maankäytöstä (s. 163):

Kaikki vertailuvaihtoehdot ovat liikennejärjestelmän näkökulmasta toteutuskelpoisia, mutta kapasiteetiltaan rajallisemmat vaihtoehdot 2 ja 0+ muodostavat rajoitteita uuden maankäytön kytkemiseksi pääväyläverkkoon.

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä

Päätelmässä on kaksi osaa.

Selostus todettiin riittäväksi. Siihen ei ”kokonaisuutena arvioiden sisälly sellaisia olennaisia puutteita, jotka estäisivät yhteysviranomaista laatimasta perusteltua päätelmää”.

Puutteita kuitenkin löytyi. Kuuleminen ja yhteysviranomaisen oma tarkastelu nostivat esiin puutteita ja epävarmuustekijöitä. Yhteysviranomaisen mukaan ne voidaan korjata jatkosuunnittelussa. Nimettyjä puutteita ovat muun muassa seuraavat.

• Ilmastovertailu puuttuu. Vaihtoehtoja verrattiin vain keskenään. Kaikkiin sisältyi sama ennakoitu liikenteen kasvu. ”Arviointia suhteessa esim. Fossiilittoman liikenteen tiekartan edellyttämiin liikennesuoritevähenemiin tai kulkumuotojakaumamuutoksiin ei ole tehty, mitä yhteysviranomainen pitää puutteena.” Liikennesuorite on ajettujen kilometrien kokonaismäärä. Kulkumuotojakauma kertoo, kuinka suuri osa matkoista tehdään autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen.
• Hiilivarastolaskennasta puuttuu maaperä. Poistumaa verrattiin lisäksi maakunnan tasolla, vaikka vaikutus kohdistuu hankealueen kuntiin. Yhteysviranomainen katsoi tarkastelun ”pintapuoliseksi ja puutteelliseksi”.
• Melua ei arvioitu tasapuolisesti eikä riittävän kattavasti. Vaihtoehtoon VE0+ suunniteltiin huomattavasti vähemmän melusuojausta kuin vaihtoehtoihin VE1 ja VE2, eikä ratkaisua perusteltu. Asukasmäärät esitettiin vain päiväajalle ja vasta 50 desibelistä alkaen, vaikka THL oli suositellut myös yöajan lukuja ja vyöhykettä 45–50 dB. Lentomelun ja tieliikenteen melun yhteisvaikutuksia ei tarkasteltu riittävästi. Päätelmän mukaan puutteet eivät kuitenkaan muuta johtopäätöksiä meluvaikutusten merkittävyydestä.
• Arkeologinen inventointi on puutteellinen. Se ei kata lopullisia tielinjoja, liittymiä ja meluesteitä.
• Lieventämistoimet on esitetty osittain puutteellisesti. Täydentäviä luontoselvityksiä puuttuu muun muassa lahokaviosammalesta ja lepakoista. Riistaeläimiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin vain kehätien ekologisen yhteyden osalta.
• Yhteisvaikutukset maankäytön kanssa tunnistettiin hankkeen merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi. Niiden kohdalla yhteysviranomainen arvioi arviointiselostuksen ”olevan joiltakin osin puutteellinen”.

Neljä keskeistä kohtaa

1. Maankäyttö riippuu juuri VE1:stä.

Yhteysviranomainen katsoo, että voimassa olevassa maakuntakaavassa kuvattu maankäyttö ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen riippuvat keskeisesti vaihtoehdon VE 1 toteuttamisesta, mutta sen edellytyksiin ja seurauksiin liittyy epävarmuustekijöitä.

Maakuntakaavan kasvualueet eivät siis ole hankkeesta riippumaton lähtötieto, jota tie vain palvelisi. Ne riippuvat juuri tästä vaihtoehdosta. Tie ja kaavoitus perustelevat toisiaan.

2. VE1 on luonnolle selvästi haitallisin. VE2 ei silti säästä metsää.

Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankevaihtoehto 1 on luontovaikutusten osalta selvästi haitallisin vaihtoehto huomioiden arviointiin ja lähtöaineistoihin liittyvät epävarmuustekijät.

VE2:een sisältyy sama 2-kehä uudessa maastokäytävässä. Päätelmän mukaan sillä on ”jonkin verran heikentävää vaikutusta ekologisiin yhteyksiin ja luontoarvojen kokonaisuuteen”. VE1 avaa metsään kaksi uutta maastokäytävää, VE2 yhden. Kumpikaan ei jätä metsää ennalleen.

3. Ilmastojohtopäätöksen perustelut todettiin puutteellisiksi.

Yhteysviranomainen pitää tehtyä johtopäätöstä perusteluiltaan puutteellisena. Selostuksesta käy ilmi, että kaikilla vaihtoehdoilla, joilla luodaan edellytykset liikennesuoritteen kasvuun, on kiistattomia haitallisia ilmastovaikutuksia.

Päätelmä huomauttaa myös laskennan pohjasta: ”Hankearvioinnin pohjana käytetty TALLI-malli ei lähtökohtaisesti huomioi kestävän kulkutapajakauman lisäämistä nykyisin tavoitteenasetteluin.” TALLI on Tampereen seudun liikennemalli, jolla hankkeen liikenteen siirtymät ja osa hyödyistä laskettiin (tarkemmin →). Malli ei siis lähtökohtaisesti ota huomioon matkojen siirtymistä autosta joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn. Juuri siihen liikennepolitiikan tavoitteet kuitenkin tähtäävät.

4. Maankäytön toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.

Luontoarvot, virkistysalueiden riittävyys ja hiilivaraston heikkeneminen voivat muodostua arvioinnissa tarkasteltuihin väylähankkeisiin liittyvän maankäytön toteutumisen osalta kynnyskysymyksiksi.

Yhteysviranomainen ei siis pidä väylien varaan suunniteltua maankäyttöä varmana.

Mitä huomautuksille tehtiin

Yleissuunnitelman liitteessä 4 käydään edellä luetellut huomautukset läpi yksitellen. Vastaus on pääosin, että asiat tarkennetaan myöhemmin. Sana ”jatkosuunnittelu” toistuu asiakirjassa kymmeniä kertoja. Ilmaston kohdalla vastaus on toisenlainen. Yhteysviranomainen piti johtopäätöstä hankkeen päästövähennyksistä ”perusteluiltaan yksipuolisena ja myös harhaanjohtavana” ja huomautti:

Muuttuvalla maankäytöllä on kokonaisuudessaan merkitystä ilmastovaikutusten kannalta, eikä hankkeen perusteluna käytetyn maakuntakaavan yhteydessä ole tehty ilmastovaikutusten arviointia.

Hankkeesta vastaava vastasi:

Laajemmat vaikutusarvioinnit kuuluvat liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja laajemman tason maankäytön suunnitteluun.

Tiehankkeen kautta ei voida vastata maakuntakaavan mahdolliseen puutteeseen, vaikka vaikutuksia arvioidaan laajasti.

Puutetta ei siis korjattu. Se siirrettiin toiselle suunnittelutasolle, juuri sille, jolla yhteysviranomaisen mukaan arviointi puuttui.

Miksi tällä on yhä merkitystä

Perusteltu päätelmä ei jää arkistoon. Se toteaa itse (s. 16):

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä tulee sisällyttää hanketta koskevaan lupapäätökseen YVA-lain 26 §:n mukaisesti. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon.

Tässä hankkeessa lupapäätös on Traficomin päätös yleissuunnitelman hyväksymisestä. Päätelmä on päivätty 27.4.2022. Hyväksymispäätöstä odotetaan aikaisintaan loppuvuodesta 2026, joten väliin jää yli neljä vuotta. Päätelmän ajantasaisuuden tarkistaminen on Traficomin vastuulla (Missä mennään).

Lue myös yleissuunnitelmasta ja hankkeen yleisesittely Puskiaisten moottoritie ja 2-kehä.

Lähteet

• Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä 27.4.2022 (PIRELY/7069/2019), 38 sivua. Se on myös yleissuunnitelman liite 3.
• Ympäristövaikutusten arviointiselostus (päivitetty 27.9.2021) liitteineen sekä sen täydennys.
• Ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja hankkeen yleisötilaisuuden aineisto 17.9.2019.
• Yleissuunnitelma 17.6.2024, s. 87 (vaihtoehdon valinta ja sen perusteet), ja sen liite 4 Yhteenveto perustellun päätelmän huomioon ottamisesta.
• Sitowise, Pulkajärven täydentävä tarkastelu 27.11.2025.
• Yleissuunnitelman hyväksymisesitys 30.6.2026.
• Väylävirasto, Ympäristövaikutusten arviointi rata- ja tiehankkeissa, Väyläviraston ohjeita 2/2021, s. 37.
• Hankkeen sivut: vayla.fi/vt-3-lempaala-pirkkala