Luontoarvot ja lajisto

Sivun sisältö

LemPi-metsän pohjoisosasta lähes kolmannes kuuluu valtakunnallisesti arvokkaimpaan kymmenesosaan Suomen metsistä. Suojeltua siitä on vain noin 5 prosenttia. Hankkeiden aluevarausten sisään jää noin 350 hehtaaria tätä arvokkainta metsää. Lempäälän kunnan kolmestatoista arvokkaasta luontokohteesta alueella kahdeksaan ulottuu aluevaraus tai uusi rata.

Luvut eivät ole tämän sivuston arvio. Ne perustuvat viranomaisten aineistoihin. Tärkeimmät ovat Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallinen Zonation-analyysi, suojelualueiden rekisterit sekä Lempäälän ja Pirkkalan omat luontokohdeluettelot. Mikä LemPi-metsä? esittelee alueen ja sitä uhkaavat hankkeet.

Sivun luvut koskevat metsän pohjoista, hankkeiden uhkaamaa osaa, noin 4 200 hehtaaria. Sivulla tästä alueesta käytetään nimeä rajaus. Koko metsäalue jatkuu kauas etelään. Rajaus on leikattu Lempäälän ja Pirkkalan kuntarajoihin. Se on summittainen, joten luvut ovat likiarvoja.

Kolmannes kuuluu maan arvokkaimpaan kymmenesosaan

Zonation on Helsingin yliopistossa kehitetty menetelmä. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat sen avulla asettaneet koko maan metsät tärkeysjärjestykseen monimuotoisuuden kannalta. Tärkein kymmenesosa on se osa Suomen metsistä, jonka suojelulla saavutettaisiin eniten.

Analyysistä on kuusi versiota. Sivun luvut ovat kattavimmasta versiosta 6. Siinä ovat mukana kaikkien aiempien versioiden aineistot ja lisäksi metsien kytkeytyvyys suojelualueisiin. Pirkanmaan liitto käytti omassa selvityksessään versioiden 4 ja 6 yhdistelmää. Sillä tavalla laskettuna luvut ovat hieman suurempia.

Zonation-analyysin tulos LemPi-metsän pohjoisosassa. Kartalla lämpimät värit osoittavat valtakunnallisesti tärkeimmän kymmenesosan metsät. Niiden päälle on piirretty hankkeiden aluevaraukset.

Zonation-analyysi LemPi-metsän pohjoisosassa. Punainen ja oranssi ovat valtakunnallisesti tärkeintä kymmenesosaa. Aineisto: SYKE, MetZa 2018, valtakunnallinen analyysi, versio 6.

Rajauksesta noin 1 300 hehtaaria kuuluu valtakunnallisesti tärkeimpään kymmenesosaan. Se on lähes kolmannes alueesta. Jos lasketaan vain vähintään 50 hehtaarin yhtenäiset alueet, kuten Pirkanmaan liitto omissa kartoissaan tekee, luku on noin 800 hehtaaria. Hankkeiden aluevarausten sisällä tärkeintä kymmenesosaa on noin 350 hehtaaria.

Sama Zonation-aineisto Tampereen eteläpuolella laajemmalla alueella. Hankkeiden aluevaraukset ja arvioitu reunavaikutusvyöhyke on piirretty päälle.

Sama aineisto laajemmalla alueella Tampereen eteläpuolella. Vaaleat alueet ovat vesistöjä, peltoja ja rakennettua aluetta, joille ei ole laskettu arvoa. Kuvan rajaus on kuvasommittelu, ei nimetty alue, joten siitä ei lasketa hehtaareja.

Suojeltua on 5 prosenttia

Alueella on yhdeksän suojelualuetta, yhteensä noin 210 hehtaaria. Se on noin 5 prosenttia alueen pinta-alasta. Loput 95 prosenttia on suojelematta.

Suojelualue Rajauksen sisällä Peruste
Matalakorpi noin 103 ha (koko alue noin 117 ha) Metsähallituksen päätös 2014
Pulkajärven metsä noin 47 ha valtion suojelualue, osa Natura-aluetta
Saunapuron luonnonsuojelualue noin 28 ha ELY-keskuksen päätös 2025
Leppäperkiön luonnonsuojelualue noin 11 ha päätös 2001
Perimmäinen noin 9 ha valtion suojelualue
Pentin metsä noin 4 ha päätös 2008
Iso-Naistenjärvi–Pehkusuo noin 4 ha valtion suojelualue
Pulkajärven luonnonsuojelualue noin 3 ha päätös 1999, osa Natura-aluetta
Niinivuoren lehmusmetsikkö alle 1 ha suojeltu luontotyyppi, päätös 2014

Pulkajärven Natura 2000 -alue kattaa kaksi taulukon aluetta lähes kokonaan. Siksi sitä ei lasketa erikseen.

Tuorein alue on Saunapuro, jonka suojelua Pirkkalan valtuusto esitti yksimielisesti syyskuussa 2025. ELY-keskus teki perustamispäätöksen joulukuussa 2025. Suojelualueelta lähimpään rakentamiseen kaavoitettuun alueeseen Lempäälän puolella on noin 80 metriä.

Miksi luvut vaativat kolme eri lähdettä

Suojelualueista ei ole yhtä rekisteriä, josta tämän alueen tilanteen näkisi kokonaan.

Suomen ympäristökeskuksen rekisteri antaa luonnonsuojelulain mukaiset alueet päätöspäivineen. Valtion omista alueista se ei tältä alueelta löydä yhtään. Alueella on silti neljä valtion suojelualuetta, yhteensä noin 160 hehtaaria. Ne ovat Metsähallituksen niin sanottuja muita suojelualueita. Siksi ne eivät kuulu rekisteriin. Pelkän rekisterin varassa alueen suurin suojelualue Matalakorpi puuttuisi kokonaan.

Kuntien omat luontokohdeluettelot taas eivät tunne uusimpia suojelualueita. Saunapuro ei ole kummassakaan.

Valtion suojelualueet eroavat myös keskenään. Matalakorven Metsähallitus on perustanut suojelualueeksi omalla päätöksellään. Perimmäinen ja Iso-Naistenjärvi–Pehkusuo on tarkoitus perustaa myöhemmin luonnonsuojelualueiksi vahvistetun suunnitelman nojalla. Pulkajärven metsän perustaminen nojaa valtioneuvoston päätökseen.

Luvut on laskettu leikkaamalla jokainen alue rajaukseen. Jos alueesta vain reuna ulottuu rajauksen sisään, koko alaa ei lasketa mukaan.

Kuntien arvokkaat luontokohteet

Suojelualueiden lisäksi kunnat ovat luetteloineet alueelta arvokkaita luontokohteita. Rajauksen sisällä niitä on 20, Lempäälästä 13 ja Pirkkalasta 8. Matalakorpi on molempien luetteloissa. Suojeltua tai kuntien arvokkaaksi luetteloimaa luontoa on yhteensä noin 770 hehtaaria, noin 18 prosenttia alueesta.

Lempäälän kohteet

Lempäälän kunnan ympäristönsuojelu on kartoittanut kunnan arvokkaat luontokohteet kolmesti. Kartoitukset julkaistiin vuosina 1989, 2014 ja 2026. Uusimman kartoituksen maastotyöt tehtiin vuosina 2023–2024.

Kohde Rajauksen sisällä Mikä hanke osuu
Kaitajärven alue noin 114 ha ratapiha ja logistiikka, noin puolet alle
Matalakorpi noin 103 ha uusi päärata kulkee läpi noin 1,6 km
Muurajärvien alue noin 63 ha ratapihavaraus noin 400 m päässä
Siisjärven alue noin 62 ha uusi päärata kulkee läpi noin 360 m
Perimmäisen metsä noin 41 ha tie ja osayleiskaava koskettavat rajaa
Ammejärven ja Kortejärven alue noin 34 ha osayleiskaava noin 5 ha, 2-kehä kulkee läpi
Houkkalammin alue noin 15 ha ratapihavaraus noin 300 m päässä
Kalliojärven alue noin 13 ha ratapiha ja logistiikka, noin kolmannes alle
Rajajärvi noin 12 ha tie ja osayleiskaava, noin 1 ha alle
Perimmäisen suojelualue noin 9 ha osayleiskaava noin 50 m päässä
Pikku-Rajajärvi noin 2 ha osayleiskaava ja tie alle 50 m päässä
Houkan metsä noin 1,5 ha osayleiskaava, lähes kokonaan alle
Niinivuoren lehmusmetsikkö alle 1 ha ratapihavaraus noin 170 m päässä

Ammejärven ja Kortejärven alue on Birgitan polun varrella. Kunnan mukaan sijainti lähellä Sääksjärven kouluja ja päiväkoteja tekee siitä ”erinomaisen opetuskohteen”. Alueelle aikoinaan rakennetusta metsäopetuspolusta on maastossa kuitenkin jäljellä enää kohdemerkkejä.

Rajauksen ulkopuolelta kunta kartoitti kuusi kohdetta 0,2–2 kilometrin päästä. Niitä ovat Pitkäkorven vanha metsä, jossa todennäköisesti pesii vaarantunut töyhtötiainen, Hirvi-Simunan kivi, jonka kunnanhallitus päätti elokuussa 2026 rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi, Pehkukorpi, Lehtivuori ja sen jalopuumetsikkö sekä Sääksjärven radanvarsi, jolla kasvaa vaarantunutta keltamataraa.

Miksi pinta-alat eroavat kunnan kartoituksen luvuista

Taulukon pinta-alat on laskettu kunnan omasta paikkatietoaineistosta leikkaamalla jokainen kohde rajaukseen. Kartoituksen maastoaineistossa on kohteille omat pinta-alat, mutta ne eivät aina vastaa samaa aluetta.

Siisjärven alue on kartoituksessa noin 94 hehtaaria. Se on koko kohde, josta noin 62 hehtaaria on rajauksen sisällä. Kaitajärven alue on kartoituksessa noin 92 hehtaaria, mutta kunnan paikkatiedossa noin 114 hehtaaria. Ero on rajauksessa, jota kartoitus ei selitä. Perimmäisen suojelualueen kartoitus sanoo alueen olevan 36 hehtaaria ja Metsähallituksen omalla päätöksellään suojelema. Metsähallituksen oman aineiston mukaan alue on noin 9 hehtaaria. Se on tarkoitus perustaa lailla myöhemmin.

Pirkkalan kohteet

Pirkkalan kohteet ovat kunnan luonto-oppaasta (2022).

Kohde Rajauksen sisällä Mikä hanke osuu
Saukkolammin ja Taaporinvuoren alue noin 117 ha Pirkkalan yleiskaava noin 600 m ja ratamerkintä noin 700 m päässä
Matalakorpi noin 74 ha uusi päärata kulkee läpi noin 1,6 km
Pulkajärvi (luonto-oppaan rajaus, sisältää Natura-alueen) noin 53 ha ratapiha- ja logistiikkavaraus noin 70 m päässä
Jasperinojan ja Kurikkakallion alue noin 48 ha Pirkkalan yleiskaava, yli puolet alle
Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo noin 19 ha moottoritien varaus koskettaa
Kaitajärvi ja Saunaoja noin 12 ha Pirkkalan yleiskaava noin 50 m päässä
Leppäperkiön luonnonsuojelualue noin 11 ha lentoasemarata kulkee läpi noin 300 m
Vähä-Naistenjärvi noin 6 ha tie noin 20 m päässä

Maakuntakaavan radat kulkevat siis kahden suojelualueen läpi. Oikorata halkoisi Matalakorven ja lentoasemalle johtava rata Leppäperkiön.

Luontohelmi Taaporinvuori kattaa kallioalueen Toiviosta Kurikkakalliolle. Suomen luonnonsuojeluliitto nimesi sen vuonna 2016 yhdeksi sadasta luontohelmestä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Alueeseen kuuluvat myös Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo. Maakuntakaavassa Taaporinvuori on arvokas geologinen muodostuma. Taaporinvuoren alueella on rajauksen ainoa luonnonmuistomerkki, Pirunkivi.

Kunnan kartoitus ja hankkeet

Kunnan mukaan kartoitus ei ole oikeusvaikutteinen. Kohteiden rajauksista ei tehdä päätöksiä, vaan ne päivittyvät kartoitushetkellä käytössä olevien tietojen perusteella. Luettelointi ei siis suojaa kohdetta.

Kartoittaja arvioi jokaiselle kohteelle tulevaisuuden uhat. Maankäytön muutokset on merkitty uhaksi useimmille kohteille. Niihin kuuluvat myös LemPi-metsää uhkaavat hankkeet. Lahopuun väheneminen ja arvoa heikentävä hoito on merkitty noin puolelle.

Hankkeita kartoituksessa ei kuitenkaan nimetä. Nykyiseksi maankäytöksi on kirjattu Birgitan polku, virkistyskäyttö, metsätalous ja radan turva-alue. Osayleiskaavat mainitaan vain lähdeselvityksinä ja sijainnin kuvauksena.

Uhanalaisia ja EU:n suojelemia lajeja

Alueen luontoselvityksissä on kirjattu LemPi-metsästä 20 valtakunnallisesti uhanalaista lajia. Niistä 9 on erittäin uhanalaisia ja 11 vaarantuneita. Neljästä niistä ei ole tuoretta havaintoa. Silmälläpidettäviä lajeja on 21. EU:n lintu- tai luontodirektiivin liitteissä mainittuja lajeja on 23. Luvut ovat vähimmäismääriä. Luontoliiton kartoittajien mukaan tarkempi lajistoselvitys olisi aiheellista.

Laji Uhanalaisuus Direktiivi
Hömötiainen erittäin uhanalainen
Lahokaviosammal erittäin uhanalainen luontodirektiivin liite II
Liito-orava vaarantunut luontodirektiivin liitteet II ja IV(a)
Pyy vaarantunut lintudirektiivin liite I
Töyhtötiainen vaarantunut
Metso alueellisesti uhanalainen lintudirektiivin liite I
Teeri lintudirektiivin liite I

Lintudirektiivin liitteen I sekä luontodirektiivin liitteen II lajien elinympäristöjä jäsenmaiden on suojeltava. Liito-orava kuuluu lisäksi liitteeseen IV(a), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Kaikki uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit lähteineen

Luokat ovat valtakunnallisesta uhanalaisuusarviosta 2019. EN on erittäin uhanalainen, VU vaarantunut ja NT silmälläpidettävä. Vanha tieto tarkoittaa, että lähde kertoo menneestä tai että lajin viimeisin havainto on vuosikymmenten takaa. Luonto-opas ei kerro havaintovuosia. Lempäälän kartoituksen vuosi on maastokäynnin vuosi. Lähteet on lueteltu sivun lopussa. Lajien tarkkoja sijainteja ei julkaista tällä sivustolla.

Laji Luokka Direktiivi Havaintovuodet Lähde
Hömötiainen EN 2020–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Lempäälän kartoitus, Luontoliitto 2024, Pirkkalan luonto-opas
Huuhkaja EN lintudirektiivi I vanha tieto Pirkkalan luonto-opas
Jokirapu EN vanha tieto Pirkkalan luonto-opas
Lahokaviosammal EN luontodirektiivi II 2022, 2024 Luontoliitto 2022 ja 2024, Lempäälän kartoitus
Lehtokinnassammal EN vanha tieto (2003) Lempäälän kartoitus
Mehiläishaukka EN lintudirektiivi I ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Tanskankirjokirsikäs EN 2018 Luontoliitto 2022
Tervapääsky EN 2020, 2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Pirkkalan luonto-opas
Viherpeippo EN ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Aarnisammal VU 2024 Luontoliitto 2024
Haapana VU 2024 Linnustoselvitys 2024, Pirkkalan luonto-opas
Kantoraippasammal VU 2022 Luontoliitto 2022
Liito-orava VU luontodirektiivi II ja IV(a) 2023, 2024 Luontoliitto 2024, Lempäälän kartoitus
Metsähanhi VU 2023 Lempäälän kartoitus
Naurulokki VU 2020, 2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024
Pohjanpussisammal VU vanha tieto (2003) Lempäälän kartoitus
Pyy VU lintudirektiivi I 2020–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Lempäälän kartoitus, Luontoliitto 2024, Pirkkalan luonto-opas
Ryväsjäkälä VU 2022 Luontoliitto 2022 ja 2024
Töyhtötiainen VU 2020–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Lempäälän kartoitus, Luontoliitto 2024, Pirkkalan luonto-opas
Varpuspöllö VU lintudirektiivi I 2021–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Lempäälän kartoitus, Pirkkalan luonto-opas
Hajuheinä NT luontodirektiivi II ja IV(b) 2021, 2023 Lempäälän kartoitus, Luontoliitto 2024, ELY-keskuksen lausunto (Pirkkalan Kaitajärvenoja)
Helmipöllö NT lintudirektiivi I ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Hentosara NT 2023 Lempäälän kartoitus
Kaislasara NT ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Kallionäivesammal NT vanha tieto (2003) Lempäälän kartoitus
Kanahaukka NT 2020–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Lempäälän kartoitus
Korpiluppo NT 2022 Luontoliitto 2022
Lepikkolaakasammal NT 2023 Lempäälän kartoitus
Lumokääpä NT 2022 Luontoliitto 2022 ja 2024
Norjantorvijäkälä NT 2022, 2023 Luontoliitto 2022 ja 2024, Lempäälän kartoitus
Närhi NT 2020–2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024, Luontoliitto 2022, Pirkkalan luonto-opas
Pihlajankudospistiäinen NT ei vuotta Luontoliitto 2024
Punavarpunen NT ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Raidankeuhkojäkälä NT 2023 Lempäälän kartoitus, Pirkkalan luonto-opas
Rakkosammal NT 2022 Luontoliitto 2022
Rusokantokääpä NT 2022, 2024 Luontoliitto 2022 ja 2024, Lempäälän kartoitus
Sarjatalvikki NT 2022 Luontoliitto 2022 ja 2024
Suovalkku NT ei vuotta Pirkkalan luonto-opas
Suvantonäkinsammal NT vanha tieto (1991) Lempäälän kartoitus
Taivaanvuohi NT 2020, 2024 Linnustoselvitykset 2020 ja 2024
Täpläpapurikko NT 2021 Luontoliitto 2022

Asukkaiden havainnot suurpedoista eivät ole mukana luvuissa. LC on elinvoimainen.

Laji Luokka Havainto
Susi EN varmoja havaintoja 2024
Ahma EN melko varma jälkihavainto
Karhu NT riistakamerakuvia 2020-luvun alusta
Ilves LC nähty eri puolilla metsää

Kolme metsäkanalintua pesii alueella. Sääksjärven osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen vuoden 2024 täydennyksessä laskettiin kymmenen pyyparia, viisi metsoparia ja kolme teeriparia.

Lajit eivät ole kasautuneet yhteen kolkkaan. Pyy on huomionarvoisena lajina kuudella linnustoselvityksen yhdeksästä osa-alueesta, metso kolmella ja teeri kahdella.

Vuoden 2020 linnustoselvityksessä teeren kevätsoidinta havaittiin Multivuoren ja Perimmäisen välisellä laajalla metsäalueella sekä Lempäälän Kaitajärven itäpuolisella hakkuulla.

Lahokaviosammal ei ole yksittäinen löytö. Luontoliiton vuosien 2022 ja 2024 kartoituksissa sitä havaittiin kymmenkunnalla toisistaan erillisellä kohteella eri puolilla metsäaluetta. Kolmella niistä laskettiin toistakymmentä havaintoa. Isonkivenmaalla oli 12 esiintymää. Osassa niistä oli näkyvä itiöpesäke, mikä on kartoittajien mukaan harvinainen löytö. Rajajärventien ja kuntarajan pohjoispuolelta löytyi 16 itujyvästä ja kolmannelta kohteelta 11 protoneemaa. Muualla laji havaittiin itujyväsryhminä lahopuulla ja kannoissa. Koska laji kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen II, Lupa- ja valvontavirasto voi luonnonsuojelulain 79 §:n nojalla suojata sen merkittävän esiintymispaikan päätöksellä, joka kieltää paikan hävittämisen ja heikentämisen.

Asukkaat ovat havainneet alueella ilveksen, suden ja karhun. Ilvestä on nähty eri puolilla metsää. Sudesta on varmoja havaintoja vuodelta 2024 ja karhusta riistakamerakuvia 2020-luvun alusta. Ahmasta on melko varma jälkihavainto. Viranomaisten tai luontoselvitysten havaintoja suurpedoista ei ole, joten ne eivät ole mukana edellä olevissa luvuissa. Karhun mainitsee myös Suomen luonnonsuojeluliiton kuvaus luontohelmi Taaporinvuoresta. Hirvi kuuluu metsän tavallisiin isoihin nisäkkäisiin.

Lue seuraavaksi

Lähteet