Pirkanmaan maakuntakaava

Sivun sisältö

Maakuntakaava on Pirkanmaan liiton laatima yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kuntien omaa kaavoitusta. Siinä on varaukset kaikille LemPi-metsää uhkaaville hankkeille eli Puskiaisten moottoritielle, 2-kehälle, läntiselle oikoradalle sekä järjestelyratapihalle logistiikka-alueineen. Toisenlaisella maakuntakaavalla hankkeita ei ehkä olisi lainkaan tai ne olisivat muualla.

Mitä maakuntakaavassa on LemPi-metsän kohdalla

Maakuntakaavassa LemPi-metsän alueelle on osoitettu väyliä, rakentamista ja kehittämisvyöhykkeitä. Lähes kaikki rakentamiseen osoitetut alueet ovat nykyään metsää.

Neljä uutta väylää halkoisi metsän

Maakuntakaavan ratapiha ja radat sekä moottoritien yleissuunnitelma näkyvät kartalla.

Rakentamiseen on varattu noin 1 800 hehtaaria

Maakuntakaava osoittaa rakentamiseen enemmän kuin kunnat ovat toistaiseksi kaavoittaneet. Kuntien kaavojen, ratapihan ja teiden varauksia on noin 1 200 hehtaaria (näin luvut on laskettu).

Rakentamattomat osat ovat metsätalous- ja virkistysaluetta

Uudet tiet ja radat halkoisivat näitä alueita. Niistä noin 7 kilometriä kulkisi maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja noin 1 kilometri virkistysalueilla. Lentoasemaradan tunnelia ei ole laskettu mukaan.

Koko metsä on merkitty tulevaksi laajenemisalueeksi

Kehittämisvyöhyke ei ole aluevaraus. Se kertoo kunnille, mihin suuntaan maakunta haluaa aluetta kehittää.

Kaava 2040 teki yhteystarpeista varauksia

Hankkeet olivat maakuntakaavoissa jo aiemmin. Pirkanmaan 1. maakuntakaava (2007) osoitti 2-kehän ja vt 3:n oikaisun ohjeellisina yhteystarpeina. Vuoden 2013 vaihemaakuntakaava lisäsi läntisen ratayhteyden ja varautumisen järjestelyratapihaan. Nykyinen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuli voimaan kesäkuussa 2017. Kaava sai lainvoiman 24.4.2019, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyt valitukset. Kaavaselostuksen mukaan kaavan merkittävin muutos liittyy Tampereen läntisiin väylähankkeisiin: ”Järjestelyratapihan siirto, Tampereen läntinen ratayhteys, valtatien 3 oikaisu Lempäälän–Pirkkalan alueella sekä uuden 2-kehän toteutuminen muuttavat tulevaisuuden Pirkanmaata.”

Maakuntakaava ohjaa mutta ei pakota

Alueidenkäyttölain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ”ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa”. Lain esitöiden mukaan sanonta ”sallii kaavajärjestelmän tarkoituksenmukaisen toimivuuden kannalta tarpeellisen joustavuuden”. Maakuntakaava ei velvoita kuntaa kaavoittamaan metsää rakentamiseen eikä aseta kaavoitukselle aikataulua. Kunta ei saa osoittaa tievarauksen kohdalle maankäyttöä, joka estäisi tien rakentamisen. Velvoite ei kuitenkaan ulotu ympäröivään metsään. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset yleiskaavasta, jossa maakuntakaavan taajamatoimintojen alue oli osoitettu virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi (KHO 2011:54). Lain mukaan viranomaisten on myös ”pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista”. Velvoitteessa ei ole aikarajaa. Se ei myöskään velvoita rakentamaan kaavan hankkeita. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella maakuntakaava ei ole voimassa muuten kuin ohjeena kaavaa muutettaessa. Metsän käytöstä päätetään siksi lopulta kuntien kaavoissa, kuten Sääksjärven osayleiskaavassa.

Vaihemaakuntakaavassa liitto kieltäytyi antamasta erillistä suojaa

Pirkanmaan liitto ei antanut metsälle omaa merkintää elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavassa, vaikka yksi kaavan taustaselvityksistä nimesi siitä useita arvokkaita kohteita. Liiton mukaan voimassa oleva maakuntakaava ottaa metsäalueen jo huomioon.

Kaavaa valmisteltiin vuosina 2021–2025. Sen yhtenä teemana on luonnon monimuotoisuus. Taustaselvitykset laadittiin suosituista luontokohteista, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä sekä monimuotoisuudelle tärkeistä metsäalueista. Suosittujen luontokohteiden selvityksen keskittymiin kuuluu useita LemPi-metsän kohteita, esimerkiksi Pirkkalan Iso-Naistenjärvi, Taaporinvuori ja Vähäjärven metsät sekä Lempäälän Kaitajärvi ja Siisjärvi. Kaksi muuta selvitystä ovat karttatarkasteluja, joissa aluetta ei mainita nimeltä. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 7.4.2025. Kaava on voimassa, mutta siitä on valituksia hallinto-oikeudessa.

Maakuntahallituksen vastine 2023

Syyskuussa 2023 maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavan luonnoksesta saadun palautteen. Liiton yhteenvedon mukaan yksi eriävä näkemys oli, että suosittujen luontokohteiden aineistossa arvokkaiksi merkityt paikat olisi pitänyt tunnistaa kaavassa. Yhteenveto nimeää tässä yhteydessä erityisesti Lempäälän ja Pirkkalan välisen metsäalueen. Maakuntahallitus vastasi:

[Suositut luontokohteet -selvityksen] perusteella ei ole tarvetta osoittaa uusia merkintöjä vaihemaakuntakaavassa kaavakartalle. Suurin osa tärkeiksi merkityistä luontokohteista sijaitsee paikoissa, joissa voimassa olevalla maakuntakaavalla on jo tavoitteena tukea luonnon, maiseman tai kulttuurin säilymistä sekä edistää virkistyskäyttöä. Näin on myös Lempäälän ja Pirkkalan välisellä metsäalueella.

Vastineen tarkoittama kaavan tavoite ei suojele metsää. Vastine ei nimeä kaavamerkintää, mutta metsän rakentamattomat osat ovat kaavassa pääosin merkintää MK, ”maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä”. Muut ovat pääosin virkistysalueita. MK-aluetta on LemPi-metsän rajauksen sisällä noin 1 400 hehtaaria. Kaavan mukaan MK-merkinnällä osoitetaan ”maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet”. Merkintä ”ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä”. Se velvoittaa ottamaan luontoarvot huomioon ja välttämään pirstoutumista. Sama kaava osoitti metsään myös väylä- ja ratapihavaraukset. Merkinnästä kerrotaan tarkemmin sivulla Mikä LemPi-metsä?.

Liitto ei muuttanut kantaansa

Kun vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä, metsäalueesta jätettiin kaksi muistutusta (45 ja 61). Maakuntahallitus vastasi 17.2.2025 muistutukseen 45 samoin virkkein kuin luonnoksesta saatuun palautteeseen 2023 ja päätti: ”Kaavaratkaisu säilyy ennallaan.” Muistutukseen 61 se vastasi, että alueen maankäytön, liikenteen, luontoarvojen ja virkistyksen tavoitteet on maakuntakaavassa jo sovitettu yhteen. Sen jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan.

Kaavan muuttamista vaaditaan

Maakuntakaavaa voi muuttaa vain laatimalla uuden kaavan. Sen laatii Pirkanmaan liitto ja hyväksyy maakuntavaltuusto. Kunta ei voi panna maakuntakaavaa vireille. Pirkkalan hallintojohtajan mukaan tien poistaminen vaatisi käytännössä koko maakuntakaavan uusimisen, joka kestää noin neljä vuotta.

Pirkkalan kunnanvaltuusto kirjasi 9.2.2026, että kunta ”pyrkii vaikuttamaan maakuntakaavan kokonaispäivityksen käynnistämiseen” ja että ”kaavaa tulee muuttaa oikaisua koskevilta osin”.

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2026 aloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta neljälle hankkeelle yhdessä: vt 3:n oikaisulle, 2-kehälle, ratapihan siirrolle ja oikoradalle. Aloite vaatii myös arvioimaan hankkeiden vaikutukset yhtenä kokonaisuutena. Maakuntahallitus vastasi aloitteeseen 19.10.2026. Vastauksen mukaan liitto yhtyy siihen, että hankkeita on käsiteltävä kokonaisuutena. Vastaus ei kuitenkaan sitoudu kumpaankaan aloitteen pyyntöön. Sen mukaan ”etelän kasvusuunnan perusratkaisut on määritetty Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040”. Esitys aloitteen palauttamisesta valmisteluun hävisi äänin 2–9.

Maakuntahallitus taas nimesi 15.6.2026 vt 3:n tiesuunnittelun tieverkon keskeisimmäksi suunnittelukohteeksi lähivuosina. Ehdotus kirjauksen poistamisesta hävisi äänin 2–9. Kuntien linjauksista kerrotaan tarkemmin vt 3 -sivulla.

Seuraava vaihemaakuntakaava on vasta alkuvaiheessa

Pirkanmaan liitto valmistelee vaihemaakuntakaavaa, joka koskee teollisuuden uusia sijaintipaikkoja ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Maakuntahallitus hyväksyi 28.4.2025 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Se kertoo, mitä kaavassa käsitellään, miten vaikutuksia arvioidaan ja miten valmisteluun voi osallistua. Suunnitelman mukaan kaavaluonnos oli määrä asettaa nähtäville vuonna 2026. Luonnosta ei ole vielä julkaistu. Liiton mukaan kaavaehdotus pyritään saamaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi vuonna 2027.

Suunnitelma ei mainitse järjestelyratapihaa. Lempäälän kunnanhallitus nosti sen esiin suunnitelmasta antamassaan lausunnossa 16.6.2025. Kunnan mukaan ”uuden järjestelyratapihan sijoittamisen perusteet ja vaikutukset on syytä arvioida uudelleen”. Lempäälän muista kannoista kerrotaan ratapihasivulla.

Lähteet

Lue myös Mikä LemPi-metsä? ja mitkä hankkeet sitä uhkaavat.